Avainsana-arkisto: FlexEffect

No nyt se sitten piti viimein ostaa…

Ei voi mitään, Iiris onnistui myymään mulle Putkiston 3D Luonnollisen kasvoklinikan 😀 Eli jos katsotte täältä keskusteluja, niin niin siinä vaan pääsi käymään, että word of mouth iski jälleen. Tyytyväisen käyttäjän suositus sai minutkin kipinkapin kirjakauppaan. Aika pitkään olen jo miettinyt Luonnollisen kasvoklinikan ostoa, niin kuin tuosta Putkisto-blogitekstistäkin näkee, mutta aina olen lykännyt sitä, kun on vaan tuntunut, että kannattaakohan… Mutta nyt se sitten piti ostaa. Ostin sekä kirjan että DVD:n, kun vähän näytti kirjaa selaamalla siltä, että pelkästä kirjasta ei oikein saanut riittävän hyvin selkoa siitä, miten liikkeet tehdään. Hintaa tuli kyllä aika reippaasti: kirja maksoi n. 42 € ja DVD toisen mokoman. Nettikirjakaupasta olisi ehkä saattanut saada vähän halvemmalla, mutta en nyt vaan jaksanut odottaa 🙂 Videolla ei kaiketi ole ihan kaikkia kirjassa olevia liikkeitä.

Ensivaikutelma?

Tein koko jumpan heti kertaalleen läpi ja kyllä nyt tuntuu siltä, että ei tuo ollut hukkaostos. Putkiston jumppa ei ole siinä mielessä aggressiivinen kuin esim. FlexEffect tai edes Carolyn’s Facial Fitness, eli että käytettäisiin kovin paljoa vastusta tai että liikkeitä olisi oma jokaista kasvolihasta varten (no, ei ole FlexEffectissäkään sentään :), mutta yllättävästi sekin vain lihaksissa tuntuu. Jumppa sisältää Putkiston filosofian mukaan jumppa sisältää paljon lihasten venytyksiä ja rentoutuksia ja jonkun verran mielikuvaharjoituksia, toistojen määrää ei ole lyöty liikkeissä tiukasti lukkoon. Juuri nuo venytykset tuntuvat minusta parhaimmilta, joskaan en onnistunut löytämään kasvoistani mitään ihan kamalasti jumissa olevia paikkoja.

Kasvoilla oli kaunis väri ja ihoa kuumotti sen tuntuisesti, että veri totisesti kiersi jumpan jälkeen. Ei hassumpaa! Mutta oli jumpassa jotain sellaistakin, mistä en niin pitänyt.

Jumpan miinuksia?

Harmi kyllä, jumpassa on joitakin juttuja, joista en itse niin tykkää. Edelleenkään en ole hirveän innostunut kaikista hengittelyistä ja mielikuvaharjoituksista, mutta ne nyt eivät ole oikeasti mikään miinus, kunhan vain ovat sellaisia ei-mun-juttu -asioita. Mutta oikeasti isona asiana nousee esiin se, että kirjan avulla joitakin liikkeitä on tosi vaikea ymmärtää, sanoisinpa että joidenkin liikkeiden kohdalla on jopa mahdotonta olla täysin varma, että tekee ne oikein. Osa liikkeistä on toki ihan selkeitä, mutta kun liikkeissä on pääsääntöisesti vain yksi kuva mukana ja vaiheita kuitenkin samassa liikkeessä saattaa olla pari kolme, eikä tekstikään ole minusta aina ihan yksiselitteistä, niin… 😦 En ole vielä katsonut videota läpi ja uskon, että se kyllä selvittää asioita. Mutta toisaalta, minusta ei ole kyllä reilua, että jos kirjaa ja videota myydään erikseen, niin kirja yksinään on noinkin hankala käyttää. Mutta ehkä ongelma on vain minulla! Älkää nyt säikähtäkö tätä, ehkä minä vain olen vähän lukutaidoton 🙂

Toisena hankaluutena jumpassa on se, että jotkut liikkeistä ovat aika monimutkaisia. Niissä saattaa olla kolme eri osaa ja näissä osissa tehdään ihan eri juttuja. Ehkä liikkeet ajan kanssa oppii muistamaan, jos jumppaa tekee säännöllisesti, mutta on vaan käytännössä hankalaa kurkkia kesken jumpan, että milläs rivillä nyt olinkaan menossa. Itse tykkään enemmän siitä tyylistä, mitä esim. CFF:ssä ja FlexEffectissä on, eli että jumppaliikkeet on tehty hyvin selkeiksi ja yksinkertaisiksi. Kasvoklinikassakin olisi ehkä  ainakin joitakin liikkeitä vaan voinut pilkkoa useammaksi eri liikkeeksi ja siten yksinkertaistaa jumppaa, silläkin kustannuksella, että liikkeitä sitten olisi määrällisesti enemmän.

Nice to have -linjalla on vielä yksi juttu, jota kyllä kaipaan ihan joka ikiseen jumppaan. CFF:ssä nimittäin on ns. flash cardit eli kortit, joissa on kussakin aina kuvattu yksi jumppaliike. Kortissa on valokuva liikkeestä ja etupuolella korttia pikaselostus siitä, miten liike tehdään, ja takapuolella sitten vähän pitemmin juttua. Itse käytän niitä ihan aina jumpatessani, vaikka muistankin jumpan jo ulkoa. Minusta ne vaan ovat loistava apu jumppaamiseen, kun ei tarvitse selata mitään kirjaa eikä katsoa videota eikä muistella liikkeiden järjestystä (minusta ainakin CFF:ssä järjestyksellä on merkitystä, aika usein tehdään ensin liike ja sitten sille vastaliike). Tietysti lista liikkeistä ajaisi samaa asiaa, mutta silloin mukana ei ole valokuvaa ja tekstiä muistuttamassa siitä, miten liike tehdään. Ajattelin kyllä askarrella itselleni niistä Kasvoklinikan liikkeistä, joita luulen jatkossa käyttäväni, itselleni vastaavat kortit. Voin ne sitten lyödä samaan nippuun CFF:n korttien kanssa ja tehdä Kasvoklinikan liikkeitä aina, kun on sellainen fiilis, ilman että pitäisi alkaa kaivaa kirjaa esiin tms. No, saa nähdä saanko aikaiseksi ja jos saan, niin koska…:)

Kokonaisarvosana?

En nyt ala mitään numeerista arvosanaa antamaan jumpalle, mutta lopputuloksena voi sanoa, että kyllä tämä hyvä jumppa on! Nuo edellä luettelemani asiat ovat kuitenkin enemmän kauneusvirheitä. Ja jos Marja Putkisto tuolla jumpalla on pysynyt niin hyvinsäilyneenä kuin mitä hän on, niin jo siinä on ihan hyvä mainos jumpalle.

Mistä lisävastusta kasvojumppaan?

Kasvojumppaan hurahtaneet ja etenkin sen myyntipuheen ostaneet, että vastuksen käyttö kasvojumpassa on tärkeä juttu, saattanevat pohtia miten kasvojumpassa on tarkoitus aikanaan lisätä vastusta. Kuntosalilla käydessähän pääriemunaihe on se, että huomaa jaksavansa nostaa kilon painavampaa punttia. Mutta mites sitten kasvojumpassa? Asia ei ole ihan yhtä suoraviivainen. Jos on aloittanut sellaisella kasvojumpalla, jossa ei vastusta juuri käytetä, niin vastaus on aika helppo: vaihtaa jumppaa vaativampaan. Mutta entäpä jos jo jumppaa vaikkapa FlexEffectin mukaan ja käyttää siis omia käsiään vastuksena? Pitääkö ottaa käyttöön minipunnukset ja mihin kummaan ne siinä naamalla asentaisi jumpatessa?

Vaan elkääpä huoliko! Olen taas viisastunut, kun olen lukenut FlexEffectin foorumeilta kouluttajien viestejä. Lisäpunnukset voi kasvojumpassa onneksi unohtaa, ne punnukset ovat ihan siinä omissa kätösissänne, näin kouluttajat vakuuttavat. Alkuun kun kasvolihasten kunto ei vielä ole kovin huima, pienempikin voima käsissä riittää väsyttämään kasvolihakset tyystin. Mutta samalla kun kasvolihaksissa alkaa olla enemmän jytyä, kasvojumppaaja itse lisää automaattisesti vastusta jumppaan – siis puristaa tai painaa lujempaa, käyttää yksinkertaisesti enemmän voimaa jumppaamiseen.

Täytyy sanoa, että vaikka en ole aktiivisesti asiaa aiemmin pohtinut, niin huomaan kyllä, että olen tämän parin vuoden jumppauran aikana selvästi lisännyt vastusta. En missään tapauksessa alussa olisi pystynyt jumppaamaan sellaisen vastuksen kanssa kuin nyt. Enkä kyllä toisaalta osannut jumppaliikkeitäkään niin hyvin, että olisin hoksannut mihin ja miten vastusta voi lisätä. Nyt kun liikkeet ovat tuttuja, olen jopa tehnyt pienoisia muunnelmia jumppaan (CFF) itse – siinä missä ohjeistetaan käyttämään omia sormia ”punnuksina”, käytänkin kämmenen kantaa jne. Ja osassa liikkeitä taidan vaan yksinkertaisesti tehdä liikkeen keskittyneemmin, tehokkaammin ja ”vaativammin” kuin mitä tein aloitellessani jumppaamista. FlexEffectissä yritetään taklata asiaa lisäksi sillä, että liikkeistä on muunnoksia, jolloin vaihteleva jumppa vaikuttaa vähän samalla tavoin kuin vastuksen lisääminenkin.

Yleensä kasvojumpasta sanotaan, että sillä on aika mahdotonta tehdä kasvolihaksille mitään kovin ikävää (vs. kuntosaliharjoittelu, jossa voi revitellä turhan isoilla painoilla ja loukatakin itsensä), koska omilla käsillään ei vaan PYSTY tekemään samalla tavoin vahinkoa itselleen – aivot eivät salli sitä 🙂 Toisaalta sama asia pätee toisinkin päin, vastus lisääntyy suhteellisen automaattisesti lihasten kunnon kasvaessa – aivot hoksaavat että vastus on hyödyksi.

Summa summarum: jos kasvojumppa alkaa tuntua kovin helpolta, niin ei kun vaan tekemään liikkeet intensiivisemmin!

Jos ette ole näihin törmänneet

Niin nyt törmäätte. Toivottavasti ei sattunut. FlexEffectillä on Youtubessa mukavia mainosvideoita, joita voi katsella ihan vaan huvikseen tai sitten kyylätä sillä silmällä, että miten videoissa esiintyvät kasvojumppaavat näyttävät jumpassaan onnistuneen (tai epäonnistuneen). Videoita löytyy 9 kappaletta ja ne ovat kaikki ihan kivaa katsottavaa. Ne on tietysti tehty FlexEffectin mainostamiseksi, mutta minusta ainakin on ihan hupaisaa katsella tuollaisia ”todistuksia” (aamen sisaret ja veljet, aamen).

Tässä videossa ”Licensed Esthetician” (kosmetologi?) Melony Galind todistaa:

Ja tässä vähän painavampaa tavaraa:

Kehonrakentajan kokemuksia:

Deborah Crowley itse esittelee FlexEffectin kolmatta painosta (siis sitä uusinta, joka on nyt myynnissä). Tässä näkee hyvin, että ei kasvojumppaaminen sinänsä tee ihmistä 20 vuotta nuoremman näköiseksi. Minusta Deborah Crowley näyttää hyvinsäilyneeltä, jonkun verran ikäistään nuoremmalta. Mutta tuo hyvinsäilyminen juuri onkin se juttu ainakin minulle 🙂

Näyttelijä kertoo jumppakokemuksistaan ja tuloksista:

Olympia Fournarakis kertoo omia kokemuksiaan – muistelen että Olympia olisi yksi FlexEffectin kouluttajista, tai ainakin ollut jossain vaiheessa:

Ja lisää henkilökohtaisia kokemuksia henkilöltä, jonka titteli on ”Medical recruiter” O.o Jos joku tietää, mitä tällaisella työnkuvalla varustettu henkilö tekee, niin kertokaa mullekin.

Mies tällä kertaa, kosmetologi tms.:

Ja vimppana vielä dermatologi (ihotautilääkäri) kertoilee omia ajatuksiaan:

Aika vaikuttava kokoelma videoita. FlexEffect on hieno jumppa. Siitä puhutaan ”facial buildinginä” eli olisko tuo sitten kasvojenrakennusta (vrt. kehonrakennus). Minusta ihan kuvaava ja paikkansa pitävä nimitys. On kiinnostavaa katsella näitä aktiivisia kasvojumppaajia esimerkiksi sillä silmällä, että arvioi heidän ikäänsä. Jännä juttu, mutta kasvojumppa ei suoranaisesti minusta nuorenna – tai siis… kyllähän aktiiviset jumppaajat näyttävät yleensä nuoremmilta kuin ikätoverinsa. Mutta nelikymppinen ei vaan näytä kaksikymppiseltä, vaikka kuinka jumppaisi – jotain muutakin meissä muuttuu siten, että tietyllä tavalla ikä näkyy kuitenkin läpi, vaikka kasvot olisivat kuinka tuunatut ja treenatut. Mutta haittaako se? Vai onko se peräti ihan hyvä asia?

Muista pyhi… pitää lepopäivä

Levon merkityksestä kasvojumpan yhteydessä olen kirjoitellut aikaisemminkin. Eri jumppaohjelmissa käytetään erilaisia jumppausaikatauluja ja lepoaikoja, mutta esim. CFF:ssä Carolyn sanoo, että lepopäivinä voisi kuitenkin hieroa kasvoja. Vastaavaa ohjetta olen aikaisemmin kuullut FlexEffectin yhteydessä ja minusta sellaista ohjeistusta on näkynyt siellä sun täällä. Viimeisin kuitenkin mitä olen tähän liittyen lukenut FlexEffectin foorumeilta itse arvostamani kouluttajan sanomana, on ollut suositus siitä, että lepopäivä todellakin olisi täydellistä lepoa. Ei jumpata, ei tehdä minkään sorttista kasvohierontaa, oli se sitten lymfaa tai akupainantaa tai mitä muuta hyvänsä, ei FlexEffectin cross stretchingiä, joltingia, pressure repsejä, ei mitään bone remodelingia, ei infrapunaultraäänidermarollingsitäsuntätävempainta.  Nada. Kun levätään, niin sitten kanssa levätään.

Ihan eri yhteydessä näin suosituksen siitäkin, että voisi pitää päivän, jolloin ei muutenkaan rasita ihoansa millään kemikaaleilla tai luonnontuotteilla, erityisillä tehoseerumeilla sun muilla hienoilla ryppyrasvoilla, eikä välttämättä edes meikkaamalla, vaan antaa ihon siinäkin mielessä levätä. Keveää kosteusvoidetta vain tai oliivi- tai vehnänalkioöljyä (minä käytän jälkimmäistä) aamulla, illalla puhdistus ja samoin joku lempeä voide. Seuraavana päivänä voi sitten taas palata rutiineihin.

Ei hassumpia ajatuksia, oikeastaan aika vapauttavia 🙂 Minulla itselläni on huonona tapana kasata kaikki mahdolliset ”hoidot” samalle päivälle – kun innostun kasvojumppaamaan, niin useimmiten samana päivänä myös teen erillistä kasvohierontaa, cross stretchingiä jne. Vähän epäilyttää onko se kasvoille välttämättä kovin hyväksi (tosin pidän pakon sanelemista syistä myös täysiä vapaapäiviä aika tiuhaan), joten olen nyt tehnyt itselleni lippusia, joihin kirjaan ylös (muistaessani) mitä oikein olen milloinkin puuhannut. Ajatuksena on, että voisin esim. FlexEffectin cross stretchingin, pressure repsit ja joltingin tehdä kolmena perättäisenä päivänä ja kierrättää tätä systeemiä. Siinä tulisi passelisti iholle lepoa ja vaihtelua ja samalla aikaakin säästyisi, kun ei joka päivä tarvitse kaikkea mahdollista tehdä.

Muistilappuni näyttää tältä:

Eli olen tuohon lappuuni kerännyt ne asiat, joita vaihtelevasti teen. Koskaan en tee yhtenä päivänä kaikkea tuota, mutta melkein joka päivä teen listasta jotain. Olen siis käytännössä tehnyt word-tiedoston, johon olen yhdelle sivulle laittanut noita ”tietueita” kahteen sarakkeeseen seitsemän allekkain. Sitten olen printannut itselleni läjän noita papereita ja laittanut paperinipun + kynän muovitaskuun. Tämä muovitasku kulkee käsilaukussani (onneksi se on aika iso 🙂 mukana eli jos satun vaikka töissä innostumaan tauolla jotain pientä värkkäämään, niin voin sen heti merkkailla muistilappuuni. Saa kyllä nähdä kauanko saan aikaiseksi tällaista kirjanpitoa pitää. Tuo on melko kömpelö systeemi, parempi olisi joku pieni kirjanen, joka kulkisi mukana, mutta sellainen on aika hankala tehdä itse. Joskin… hmm! Mitähän tulisi maksamaan, jos sellaisen painattaisi 😀 Tiedättehän, niitä on kirjapainoja, jotka painavat vaikka vain yhden kirjan! Vaikkapa Lasipalatsi. Ja voisihan siitä tietysti tehdä vaikka sen verran yleisen pohjan, että se kävisi muillekin kuin minulle itselle. Hmm, ei tuosta ehkä kyllä bisnekseksi ole. Mutta mahtaisikohan vaikka kolmellakympillä saada sen yhden kappaleen painatettua. Taidan ottaa joskus selvää.

FlexEffect – kokemuksia

Minulta on vienosti kyselty, että jokos voisit kertoa jotain siitä FlexEffectistä, jonka niin suurella tohinalla tilasit ja lupasit raportoidakin… Juu, kerron kyllä vihdoinkin. Lähinnä siksi en ole saanut aikaiseksi siitä kirjoitella, että en ole oikeasti käyttänyt sitä vielä lainkaan. Mutta onhan minulla silti jotain kerrottavaa. FlexEffectin paketissa on siis kaksi kirjaa, varsinainen ohjekirja ja Training log.

Ohjekirjan sisältö

Ohjekirjassa on 277 sivua ja se on kierrekansissa. Kirja alkaa noin 70 sivua pitkällä osiolla, jossa käydään läpi kasvojumppaan liittyviä perusasioita ja taustatekijöitä. Siinä kerrotaan FlexEffectin historiasta, käydään läpi usein kysyttyjä kysymyksiä jumppaan liittyen ja puhutaan kasvojen ikääntymisestä esimerkkikuvien kanssa. Kirjassa on muutama mustavalkoinen ennen ja jälkeen -kuva, samoja kuin mitä webbisaitiltakin löytyy. Ihon uudistumisesta ja siihen liittyvistä vitamiineista ja lisäaineista on lyhyt katsaus. FlexEffectissä suositellaan ehdottomasti, että kasvojumppaajat käyttävät lisäaineita kuten MSM:ää, seleeniä, kalkkia, magnesiumia sekä D-, E- ja C-vitamiineja. Kasvojen ihon rakenteesta on useita sivuja tekstiä, mm. ligamenteista (sidekudoksesta, muistakaa tämä! tulen puhumaan sidekudoksesta jatkossa sellaisessa yhteydessä, jossa kovasti vastustetaan kasvojumppaamista) ja lihasten rakenteesta, sekä yleisesti eri tyyppisestä lihasten jännittymisestä jumpatessa.

Luvusta 9 sivulta 77 alkaa sitten varsinaisen jumppaohjelman esittely. Alkuun kerrotaan jumpan kolme erilaista tekniikkaa vastuksen käyttämisessä: Positiivisen vastuksen tekniikka. negatiivisen vastuksen tekniikka ja painotekniikka. Täytyy tunnustaa, että en ole ihan satavarma, että ymmärrän oikein mitä näillä tarkoitetaan. Tekniikoita ei kuvata ihan kauhean selvästi. Olennaista ei kuitenkaan minusta olekaan ymmärtää näitä välttämättä ihan sataprosenttisen hyvin, tärkeämpää on käsittää, että eri jumppaliikkeissä käytetään erilaisia tekniikoita. Mutta itse olisin kuvannut tuonkin osion vähän tarkemmin. Minusta muuten tuntuu, että CFF:ssä käytetään lähinnä tuota vimppaa eli painotekniikkaa (jos nyt olen siis ymmärtänyt noita ollenkaan oikein).

Ennen kuin  varsinaiseen jumppaohjelmaan päästään käsiksi kirjassa käydään vielä läpi erilaisia strategioita, joilla voidaan päästä eteenpäin, kun alkaa tuntua että jumppa ei väliaikaisesti tuota tuloksia, vaan esim. 3-4 kuukauden kuluttua jumppaamisen aloittamisesta edistyminen loppuu. Tähän on siis erilaisia tekniikoita, periaatteeltaan samoja kuin yleensäkin lihaskuntoharjoittelussa, esim. treenausintensiteetin lisääminen eri keinoin. Tässä osiossa myös keskustellaan siitä, että erilaiset jumppaustyylit sopivat eri ihmisille ja aikaa on  itsekullakin käyttää eri tavalla. Jollekulle siis sopii jumppaaminen joka päivä, jollekulle joka toinen päivä. Välillä ehkä päivään ei mahdu 20-30 minuutin jumppa-aikaa, jolloin jumppaa voidaan jakaa eri tavoin viikon ajalle jne. Minusta tämä osio on kyllä aika tärkeä, aikaisemmin FlexEffectiä on syytetty siitä, että se tiukasti ohjeistaa koko jumppaohjelman tekemiseen joka päivä ja tähän menee ehkä noin 40 minuuttia kerralla (tai siis aikaisemman ohjelman mukaan kaiketi meni). Ja tämä sai monet sitten luopumaan FlexEffectin mukaan jumppaamisesta. Uudessa jumpassa ideana on se, että teet itse itsellesi aikataulun ja sen mukaisen jumppaohjelman.

Ohjekirjassa käydään noin sadan sivun verran läpi varsinaista jumppaohjelmaa. Useista liikkeistä on olemassa kaksi tai kolme vaihtoehtoista versiota. Näitä ei ole tarkoitus tehdä kaikkia joka jumppakerralla, vaan liikkeiden eri versioita tehdään eri jumppakerroilla ja näin annetaan lihaksille vaihtelevaa treeniä.

Jumppaliikkeistä moni muuten on minulle jo ennestään tuttu tai ainakin joku vastaava versio liikkeestä. Esim. CFF:ää on syytetty siitä, että se on poiminut parhaita liikkeitä muista jumpista omaansa, ja löytyyhän täältä jokunen liike, jotka ovat aika saman tyyppisiä kuin CFF:n liikkeet. Ja varmaan Carolyn Cleaves onkin FlexEffectin tarkkaan läpikäynyt. Hänhän itsekin sanoo, että on lukenut vaikka mitä jumppia ja kokeillut monia erilaisia. Mutta minusta tuntuu, että aika iso osa kasvojumppaliikkeistä nyt vaan on … miten sen nyt sanoisi… yleismaailmallisia 🙂 Eli jos yritetään samaa lihasta targetoida, niin helpostikin liikekin on saman tyyppinen.

Sivulta 193 alkaa minua erityisesti kiinnostava osuus eli Bone remodeling (luiden uudelleenmuovaus), joka pitää sisällään Joltingin (töniminen) ja Pressure repsit (painotoistot…? huh, hankala suomentaa :). Tässä osiossa alkuun puhutaan siitä, mitä luille tapahtuu, kun ihminen vanhenee ja sitten esitellään tekniikat siihen, miten kasvojen luustoa voidaan korjata. Taustalla on erilaisista lähteistä kerätty tieto ja ymmärrys lihasten ja luuston kasvusta. Deborah Crowley väittää, että luiden uudelleen muovaamisella ei ole ikärajaa. Vielä 90-vuotiaskin voi saada luunsa kasvamaan jumppaamalla. Jolting perustuu ajatukseen siitä, että lihasten kiinnityspisteet luihin ovat erityisen olennaisia, Pressure reps puolestaan siihen, että paine saa aikaan luiden kasvamista. Näitä tekniikoita ei suositella käytettäväksi ennen kuin on kasvojumpannut  muutaman viikon ajan ja kasvojen lihakset ovat tulleet tutuiksi. Sitten voidaan aloittaa Jolting ensin kevyesti ja ajan kanssa käyttäen enemmän voimaa. Jolting vie aikaa vain muutaman minuutin ja sen voi sovittaa päiväänsä miten haluaa. Heti perään sitten voidaan tehdä Pressure reps.

Jolting on kirjassa kuvattu minusta hyvin selkeästi, sen sijaan Pressure reps aika sekavasti. Pressure repsissä on ilmeisesti kolme erilaista vaihetta/tyyppiä: aloitetaan Pressure massagella eli hieronnalla, jota pitää tehdä pari viikkoa ennen kuin jatketaan tehokkaampaan paineluun. mutta tätä hierontaa ei kyllä minusta kirjassa esitellä yhtään mitenkään. Sitten siis siirrytään varsinaiseen Pressure repsiin, jossa todellakin painellaan tiettyjä paikkoja pään alueella 3 sekunnin ajan kerrallaan, tehden viisi toistoa per paikka. Lopuksi kuvataan Rapid reps, mutta ei sitä, missä vaiheessa tätä tekniikkaa on tarkoitus käyttää. Idean kuitenkin tästä ymmärtää.

Osa 3 kirjasta keskittyy ihon korjaamiseen (skin remodeling). Siinä esitellään uusi Cross stretching -tekniikka eli ihon rikkominen venyttämällä. Tämä saa aikaan ihossa uudistumista ja sitä kautta iho korjaa itse itseään. Ihon venyttäminen voi tuntua joistakuista hurjalta ja pelottavalta. Tätmän vuoksi kirjassa ohjeistetaan, että kannattaa aloittaa esimerkiksi kaulan alueelta, jolloin voi aika nopeasti havaita, että venyttämisellä ei ole tuhoisia vaikutuksia. Toinen tämän osion asia on FlexEffectin aikaisemmista versioista tuttu kasvojen hierontatekniikka. Siinä käydään koko kasvot läpi vähän erilaisin tekniikoin ja taputteluin sekä sormenpäillä naputtelemalla.

Kirjan lopussa käydään läpi mihin lihaksiin/lihasryhmiin eri jumppaliikkeet vaikuttavat.

Ohjekirjan etukannen sisäpuolella on lisäksi DVD, jossa käydään läpi kaikki jumppaohjelman liikkeiden eri versiot sekä Jolting, Pressure reps ja Cross stretching. DVD:llä esiintyvät Andrea Crowley ja Deborah Crowley. Kieli DVD:llä on selkeää ulkomaalaisenkin korvaan. DVD:llä on tiukasti vain ohjeistus, ei mitään muuta. On ihan mukavaa nähdä 61-vuotias Deborah Crowley, joka ei enää näytä nuorelta tytönhuitukalta vaan kauniisti vanhenneelta naiselta. Andrea Crowleystä olisi hauska tietää minkä ikäinen hän on, mutta sitä ei kerrota missään.

Training Log

Tämä kierrekansiin sidottu kirjanen on juuri sitä mitä sen nimikiin sanoo: harjoituspäiväkirja. Sen tarkoituksena on auttaa ymmärtämään missä vaiheessa jumppaamista oikein mennään, syy-seuraussuhteita, edistymistä jne. Kirjassa on paikat eri vaiheessa otetuille valokuville ja 52 viikolle päiväkirja. Päiväkirjaan voi merkitä oman painonsa, mitä FlexEffectin harjoituksia on tehnyt minäkin päivänä, mitä lisäravinteita on ottanut ja mitä ekstraa kenties tehnyt. Lisäksi voi kirjoittaa joka päivälle lisäkommentteja. Päiväkirjassa yksi aukeama on aina yhden viikon eli 5 päivää. FlexEffectin mukaan ei siis ole tarkoitus jumpata kuin maksimissaan viitenä päivänä viikossa.

Training login etukannen sisäpuolella on CD, jossa on trackeina Personal trainer, 12 minuutin jumppaohjelma ja 20 minuutin jumppaohjelma. En ole kuunnellut näitä läpi, joten ei niistä sen enempää.

Mitä itse tuumaan FlexEffectistä

No, alunperinkään en ollut niin kiinnostunut itse jumppaohjelmasta, enkä siis nytkään ole oikeastaan kertaakaan koko jumppaohjelmaa kunnolla käynyt läpi, ainoastaan testannut liikkeet. Harmi sinänsä, koska minulta on kyselty kokemuksia FlexEffectistä, mutta en siis oikein pysty sanomaan juuta enkä jaata esim. jumppaohjelman tehoon. Minusta kuitenkin tässä uudessa versiossa on kivaa se, että jumppaliikkeistä on eri versioita samoin kuin se, että on ideoitu erilaisia tapoja jumpata, ts. että ei joka päivä ole samaa jumppaohjelmaa vaan sekä käytettyä aikaa että sitä mitä tekee, voi itse säädellä. Jumppaliikkeitä on 30 eli ne on periaatteessa mahdollista oppia ulkoa. Paketissa ei kuitenkaan ole mukana mitään erillistä korttia esim., jossa olisi lueteltu kaikki liikkeet. Tästä olisi apua jumpatessa. Mutta äkkiäkös sellaisen itsekin tekee. Siitä en itse niin kamalasti tykkää, että erittäin monessa liikkeessä laitetaan sormia suuhun. Se nyt vaan ei oikein oo mun juttu 🙂 FlexEffectissä on myös aika olennaista, että liikkeet tekee oikein, ts. että sormet ovat oikeassa paikassa antamassa vastusta. Tässä jumpassa aika tyypillisesti vedetään lihaksia milloin mitenkäkin ja milloin mihinkin suuntaan 🙂

Edelleen itselleni paras anti on se, minkä takia koko paketin ostin eli luiden muovaaminen ja kasvojen ihon korjaaminen. Nämä olivat minulle uutta ja kiinnostavaa asiaa. Tuota luiden muovaamista en ole saanut mukaan ohjelmaani kuin ihan satunnaisesti ja silloinkin teen vain juuri sitä, mitä satun sillä hetkellä muistamaan. Kasvojen ihon korjaamista venyttelemällä olen tehnyt ja ainakin toistaiseksi minusta ihoni vain ja ainoastaan tykkää siitä, pahaa en ole saanut aikaan. Olen jopa miettinyt, että onko kaulastani kovastikin laimentunut se rengas, joka on lähellä solisluita. Sitä nimittäin ajatuksissani muuta puuhatessani aina välillä hieroskelen ja venyttelen. No, toisaalta CFF:ssä myös jumpataan kaulaa, joten saattaa sekin olla ”syypää” tähän mukavaan tulokseen.

Oletan, että jossain vaiheessa jaksan käydä jumppaohjelman vielä tarkemmin läpi ja ottaa siitä kenties mukaan omaan ohjelmaani joitakin liikkeitä. Epäilen, että koskaan alkaisin täysin jumpata FlexEffectin mukaan, olen niin tyytyväinen CFF:ään. Mutta FlexEffectin liikkeiden tutkiminen on auttanut minua ymmärtämään paremmin joitakin CFF:n ja Agelessin liikkeitä, lähinnä että miksi ne tehdään niin kuin tehdään ja miten ne ehkä oikeasti kannattaa tehdä, että ne ovat tehokkaita. Luiden muovaamista alan kyllä tehdä tarmokkaammin jossain vaiheessa, ihon venyttelyä teenkin jo aina, kun muistan (sitä ei pidä tehdä joka päivä vaan ehkä joka toinen tai joka kolmas). Aika kallis jumppa oli hommata ihan vain noiden takia, mutta en ole tyytymätön ostokseeni.

Voiko tätä jumppaa suositella?

Jos ekaa jumppaa hommaisi, niin ei FlexEffect ole ollenkaan hassumpi siihen nykyisessä muodossaan. Jumpan mukana saa mahdollisuuden päästä FlexEffectin sivuilta jumpan omille foorumeille, jotka on varattu vain jumpan ostaneille. Tämä on iso apu, ja foorumeita lukemalla ehkä välttyy monelta aloittelijan virheeltä (tyypillisesti yli-innokkuus jumppaamisessa ja sen seurauksena lihasten väsyminen jne. 🙂 Mutta se pitää huomata, että FlexEffect on edelleen jumppa, jota jonkin verran pitää itse muovata oman näköiseksi. Se on tämän jumpan sekä vahvuus että heikkous. Niille, jotka tykkäävät tämän tyyppisestä lähestymistavasta, FlexEffect on suorastaan loistava. Niille taas jotka eivät jaksa vaivata päätään sillä, miten asiat kannattaa tehdä, vaan mieluummin tekevät suoraan valmiin ohjeen mukaan, tämä ei ole paras mahdollinen valinta, joskin jumpasta siis löytyy myös ns. avaimet käteen ohjeet 🙂

Tulihan se FlexEffect sieltä

Eli olin sitten kuitenkin turhan hätäinen. Tasan kaksi viikkoa kirjeellä meni saapua Suomeen – se postitettiin 8. helmikuuta ja perillä se oli 15. helmikuuta. Mahtui ihan näppärästi postilaatikkoon eli ei tarvinnut lähteä hakemaan postista.

Kunhan tässä ehdin, niin raportoin sisällöstä tarkemmin ja ensi fiiliksiä. Koko perheen läpikäynyt norovirus

pisti vähän systeemit sekaisin – jopa niin pahasti, että kun sain paketin, niin avasin sen kyllä, mutta ei olis voinut vähempää kiinnostaa lukea matskuja läpi : D Aika poikkeuksellinen tilanne siis! Mutta raporttia on tiedossa lähiaikoina, kunhan vaan ehdin sellaisen kirjoitella.

Mikä ihmeen Ageless?

Tuntuu että joka toisessa blogitekstissäni intoilen jotain Ageless sitä ja Ageless tätä… Mutta en ole tainnut missään oikein kertoa millainen jumppa Ageless if You Dare on.  Tai Ageless if We Dare. Rakkaalla lapsella on kaksi nimeä, enkä ole oikein varma kumpaa jumpan kehittäjä Louise oikein siitä haluaa käyttää – jumppakirjan nimi on Ageless if YOU Dare, mutta webbisaitin nimi on Ageless if WE Dare. No, minä puhun vain Agelessistä, niin ei tarvitse ihmetellä tuota nimiasiaa. Nimenhän voisi suomentaa vaikkapa ”Uskalla olla iätön”. Nimi viittaa ainakin siihen, että jumpassa tehdään monia asioita toisin kuin mitä yleensä ihon käsittelystä opetetaan.

Perusfilosofia

Ageless on vähän erilainen jumppa kuin moni muu. Siinä on yhteensä 16 liikettä. Kirjassa neuvotaan jumppaamaan siten, että ekat viisi liikettä tehdään päivänä 1 (5 minuuttia jumppaa). Toiset viisi liikettä tehdään päivänä 2 (taas 5 minuuttia jumppaa). Tätä sitten toistetaan. Minimi on, että liikkeet tehdään kaksi kertaa viikossa, ts. yhteensä vähintään neljänä päivänä viikosta jumppaa. Loput kuusi liikettä tehdään erittäin harvakseltaan, ehkä vain kerran neljässä viikossa. Näiden loppujen liikkeiden tekemiseen menee ehkä taas 5 minuuttia. Jumppa on siis todella kevyt, ainakin ajankäytöltään. Tausta-ajatuksena on kuitenkin se, että se viisi minuuttia mitä jumpataan, jumpataan sitten perusteellisesti!

Agelessin kehittäjä Louise Annette on alunperin FlexEffectin käyttäjä ja sittemmin myös kouluttaja. Louise jumppasi itse FlexEffectin mukaan, mutta jo aika alkuvaiheessa sovelsi FlexEffectiä oman makunsa mukaan (mikä siis on kyllä FlexEffectin filosofian mukaistakin) ja kyseenalaisti sitä, että tarvitseeko kaikki kasvolihakset jumpata läpi vai riittäisikö se, että jumppaa vain osan lihaksista timmiin kuntoon. Hän kehitti sitten oman jumppansa tähän ideaan perustuen ja siksi jumppaohjelma on niin lyhyt. On syytä huomata, että koska jumppaohjelma on todellakin näin lyhyt, niin sen kaikki liikkeet on syytä tehdä erityisellä intensiteetillä, jotta jumppa todella tehoaa. Itse esimerkiksi tein sen virheen, että koska en oikein tykkää kaulajumppaliikkeestä, jätin sen aika vähälle ja veikkaan että mm. siksi jumppa ei tuottanut minulle ihan sellaisia tuloksia kuin toivoin.

Sitä filosofiaa että osa kasvojen lihaksista jätetään jumppaamatta, voi tietysti kritisoida ja esimerkiksi CFF:n Carolynkin otti siihen kantaa, kun jutustelimme sähköpostitse. Mutta itse en sinällään osaa sanoa, onko asia hyvä vai huono – sen kuitenkin tiedän, että molemmilla lähestymistavoilla saadaan hyviä tuloksia.

Agelessiin kuuluu kaksi osaa: kirja ja video. Molemmat voi ostaa erikseen. Molemmat on myös tarjolla sekä ”fyysisinä” tuotteita tai vaihtoehtoisesti netistä ladattavina tuotteina. Itse tilasin sekä kirjan että DVD:n, mutta jumpan saa todella edullisesti, jos riittää se, että lataa kirjan verkon kautta PDF:nä tai videon suoraan netistä.

Jumppakirja

Kirjan kannessa on Louisen oma kuva ennen kasvojumppaamista (38-vuotiaana) ja sen jälkeen (45-vuotiaana). Ero on aika radikaali., jotkut ovat jopa kyseenalaistaneet onko kuvissa sama henkilö. Louise käyttää kirjansa alussa aika pitkän pätkän siihen, että selittää kuinka ihoa voi/saa kohdella (eli perustelee omaa näkemystään siitä, että ihoa saa kohdella melkoisen rajusti ja silti se vain voi paremmin, eli aika lailla päinvastaista kuin mitä yleensä puhutaan), hän kertoo ryppyjen muodostumisen syistä ja näyttää pari esimerkkiä kasvojen vanhenemisesta. Lisäksi hän kertoo miten eri lihakset vaikuttavat kasvojen muotoon. Tähän kuluu noin puolet kirjan 110-sivusta. Kirjan loppuosassa sitten käydään läpi itse jumppaohjelma: päivät 1 ja 2 ja lisäliikkeet. Lopuksi Louise vielä puhuu itsensä kantamisesta ja siitä, kuinka naiset iän myötä muuttuvat ”näkymättömiksi” ja kuinka kasvojumppaaminen ja itsensä tietoinen ”hyvin kantaminen” tekevät naisen taas näkyväksi. Ihan kirjan viimeisillä sivuilla on kasvohierontaohje. Itse tykkään tästä ”hieronnasta” erityisen paljon – se on aika rajun tuntuista ehkä alkuun, mutta jättää minusta ihon elävän ja hehkeän tuntuiseksi, eikä ole ainakaan minun ihoani mitenkään vahingoittanut, päinvastoin.

Kirjassa on vähän kotikutoinen fiilis : ) Se on kauniisti nidottu, mutta sen taitto on välillä vähän outo ja fonttien käytön olisin itse tehnyt toisin. Kun kirjan ostaa PDF:nä ja printtaa sen, niin siinä on muutamia hassuja tyhjiä sivuja. Mutta sisältö on erinomaista ja kiinnostavaa luettavaa. Kirjan esittelytekstissä sanotaan:

Lift and firm the face precisely where it benefits most in five minutes a day. Daring women will find it easy to make the face youthful and fresh, to make it feel and behave like a young, healthy face, not just sit on the bones looking well-preserved.

Alongside her ten simple, intensive exercises Louise Annette describes the reasons why women have become afraid to give their face what it really needs. She challenges irrational beliefs about the skin, explaining that wrinkles are not caused by skin ageing, that facial exercise has far more in common with Botox than people would have you believe, and that an older face can look every bit as good as a younger once you realise that looking tired and faded isn’t inevitable.

Shine like you can, let’s go!

Jumppavideo

Videolla Louise itse esittelee kaikki liikkeet ja kertoo liikkeistä vielä lisääkin siihen nähden, mitä kirjasta löytyy. Lisäksi itse jumppaohjelman voi tehdä videon mukaan. Video on minusta todella hyvin tehty ja helppo seurata, ja Louise puhuu selkeätä englantia (hän on britti).

Tilaaminen

Sekä jumppakirjan että jumppavideon voi tilata Louisen webbisaitilta. Saitilta löytyy myös pari ennen ja jälkeen -kuvaa ja tekstinpätkä kirjasta.

Kirjan ja DVD:n voi tilata maksamalla Paypalilla (samoin kuin tietysti PDF-version ja videon). Tämä jumppa on todella edullinen: paperiversio kirjasta maksaa $16 (n. 12 €) ja DVD $22 (n. 16 €). Hintaan sisältyvät postikulut. Yhdessä tilaamalla saa pienen alennuksen: kirja + DVD maksavat yhteensä $35 (n. 26 €).

Jos haluaa mieluummin ladata kirjan ja videon netin kautta, kirja maksaa $10 (n. 7,50 €) ja video $14 (n. 10,50 €). Kun on maksanut tuotteen Paypalilla, saa latauslinkin, josta voi ladata videon tai kirjan. Itse ostin DVD:n ja painetun version kirjasta, joten en tarkemmin osaa kertoa miten tämä systeemi toimii, mutta käsittääkseni se on ihan yksinkertaista.

Louise myös tarjoaa henkilökohtaista opetusta joko ihan kasvokkain (Oxfordissa tosin…) tai valokuvaan perustuen.

Keskustelufoorumi

Ageless if You Darella on myös oma keskustelufoorumi, jota lukeakseen ei tarvitse kirjautua sisään. Louise itsekin joskus siellä vastailee kysymyksiin, mutta pääasiassa foorumi on jumppaajien omaa keskustelua. Itse olen löytänyt sieltä kaikenlaista hyödyllistä tietoa.

Ei vieläkään FlexEffectiä…

Joka päivä tällä viikolla olen innoissani työpäivän jälkeen kaivanut postilaatikkoa, vaan ei ole pakettikorttia sieltä löytynyt : ( Eilen sitten jo laitoin FlexEffectille sähköpostia ja kyselin lähetyksen seurantakoodia, että voisin edes jotain tolkkua saada siitä, missä paketti on menossa. Laitoin samalla vähän moitteitakin menemään – minusta 12 päivää on jo aika pitkä aika odottaa pakettia tulevaksi. Sainkin sitten heiltä seurantakoodin, mutta eipä sekään kerro muuta, kuin että paketti on lähtenyt tänne Suomeen päin 8. helmikuuta ja on edelleen matkalla. Huoh. Ensi maanantaina on kulunut tasan kaksi viikkoa siitä, kun paketti (”International Letter”) on lähetetty.

USPS:n sivuilta yritin kaivella tietoja siitä, kuinka kauan voisi paketin/kirjeen saapuminen Suomeen kestää, mutta en onnistunut tätä tietoa löytämään. Suomen Postin sivuilta löytyi tieto, että kirjeen kulkeminen voisi kestää täältä Yhdysvaltoihin tyypistä riippuen 5-7 (priority) tai 10-15 (economy) päivää ja paketin 6-8  (priority) tai 20-24 (economy) päivää. Eli toisin päin lähetettynä paketti jo todennäköisesti olisi perillä. Luottamukseni USPS:n tehokkuuteen ei ole koskaan ollut kovin luja, eikä se tämän myötä kyllä ole parantunut.

Jos nyt alan jumpata, niin kuinka nopeasti alkaa näkyä tuloksia?

Tämä lienee kysymys, jota jokainen kasvojumppaaja pohtii.

FlexEffectin foorumeilla Claudia Crowley kertoo, miten FlexEffectin mukaan jumpatessa tulokset usein näkyvät. Hänen mukaansa

”…people can ”feel” changes in their face within 2-3 weeks, Then they start seeing little things… but can’t tell if it’s the lighting or their mind playing tricks…. In 3-6 months there are noticeable differences to the self… Then others start wondering what’s different but can’t pinpoint it… and ask questions like ”did you do something different with your hair (makeup? Lost weight?)””

Eli itse alkaa tuntea kasvoissaan jotain muutosta kahden, kolmen viikon kuluessa. Sitten alkaa peilissä näkyä häivähdyksiä jostakin, mutta on hankalaa sanoa onko muutos todellista vai vaikkapa vain valaistuksen aikaansaamaa. Kolmen ja kuuden kuukauden välillä alkaa näkyä selviä muutoksia. Sitten jo muutkin alkavat pohtia, mitä oikein on tapahtunut ja kyselevät oletko kenties tehnyt jotain hiuksillesi tai meikillesi tai ehkä hoikistunut. Claudian mukaan vuoden jumppaamisen tuloksena alkaa olla niin selviä muutoksia, että hymy on herkässä, kun katsoo peiliin : )

Carolyn Cleavesin mukaan (CFF) muutokset tulevat hypähdyksinä. Ensin kuluu kolme kuukautta ja mitään havaittavaa muutosta ei ole tapahtunut. Sitten yhtäkkiä huomaatkin, kuinka olet virkeämmän  ja viehättävämmän näköinen kuin aiemmin ja joku ongelmapaikka on kenties silinnyt. Carolynin mukaan näitä hypähdyksiä tulee säännöllisesti ja vaikka jumppaa vuosikausia, niin hyppyjä tulee edelleen, harvempaan tahtiin vain.

Entä jos iän tuomat muutokset kasvoissani ovat vielä aika vähäisiä?

Claudian mukaan mikäli kasvot ovat hyvässä kunnossa siinä vaiheessa, kun aloittaa jumppaamisen, ei kannata odottaa mitään valtaisia muutoksia. Muutokset näkyvät pienissä asioissa – ihon paksuus lisääntyy, hennot rypyt katoavat… Tässä tapauksessa jumppa on ennaltaehkäisevää. On hyvinkin mahdollista, että kukaan muu ei muutoksia kasvoissasi huomaa lainkaan. Näytät vain yksinkertaisesti (vieläkin) paremmalta : ) Kasvojumppaaminen kannattaisikin aloittaa jo nuorena, niin välttyisi monelta rypyltä  ja sen pohtimiselta, millä rypyistä pääsisi eroon. Nuorena jumppaaminen voi olla aika rentoa puuhaa – lihakset ovat hyvässä kunnossa ja niitä vain pitää muistuttaa pysymäänkin hyväkuntoisina.

Näytänhän jumppaamisen seurauksena 20 vuotta nuoremmalta, näytänhän…?

Valitettavasti et : ( Näytät ehkä muutaman vuoden nuoremmalta. Ja ennemminkin: näytät tosi hyvältä ikäiseksesi! Kasvojumppa ei lopeta vanhenemista sinänsä, se vain vähentää vanhenemisen merkkien näkymistä. Eli lopputuloksena on se, että kun olet luokkakokouksessa rinnakkain luokkatoverisi kanssa, joka ei tee kasvojumppaa, näytät todella upeasti ikäiseltäsi. Luokkatoverisi sen sijaan saattaa näyttää kymmenen vuotta ikäistään vanhemmalta.

Vanhenet siis kauniisti. Miten ihana ajatus!

Omia kokemuksiani

Minähän aloin jumpata vajaa kaksi vuotta sitten, pidin taukoa ja jatkoin taas. Huhtikuun 2008  ja lokakuun 2009 välillä omasta mielestäni valokuvissani näkyy merkittävä ero. Aktiivista jumppaa siihen mahtuu ehkä 4-5 kk maksimissaan, yhtäjaksoista jumppaa syksyllä 2009 noin 2,5 kk. Lokakuun ja joulukuun välillä kasvoissani taas näkyy jotain eroa. Tähän päivään mennessä olen jumpannut aktiivisesti yhtäjaksoisesti (eli lasken tämän kauden alkaneen viime elokuussa) aika lailla puoli vuotta. Tuloksia siis näkyy tässä ja lyhyemmässäkin ajassa, mutta ei vielä mitään aivan hirveän selvää. Odotan tuota vuoden merkkipaalua ja wow-efektiä, jota Claudia lupailee niille paikkeille. Minulle kyllä riittää sekin, että leukalinjani tasoittuu, siinä on riittävästi onnellisen ihmettelyn aihetta minulle (huomaattehan optimistisen ja positiivisen suhtautumiseni asiaan – uskon että tämä todella tulee tapahtumaan! : )