Nostanpa tuolta kommenttipuolelta kiinnostavan kysymyksen esiin, eli jos kasvoissa on nuoresta asti ollut epäsymmetriaa, niin voiko sitä korjata jumppaamalla. Olen tästä toispuoleisuudesta aikaisemminkin blogaillut, mutta aihe on kyllä kiinnostava ja tosi yleinen, joten kyllä sitä kannattaapi enemmänkin pohtia 🙂

Kasvothan eivät meissä suinkaan ole ainoa epäsymmetrinen paikka. Varmaan jokainen tietää itsessään ainakin yhden symmetriaeron jossain päin kroppaa, todennäköisesti useammankin. Itse voisin ihan heti edes asiaa isommin miettimättä luetella seuraavia: Oikea käteni on vahvempi ja sormet paksummat, kynnetkin millin leveämmät kuin vasemmassa. Astun eri tavalla oikealla kuin vasemmalla jalalla (huomaa siitä, kuinka korkolaput kuluvat). Toinen lonkkani on alempana kuin toinen. Kasvoissani oikealla puolella on isompi silmäpussi kuin vasemmalla. Oikea silmäluomeni roikkuu enemmän kuin vasen. Ja niin edelleen. Kyllä noita riittäisi enemmänkin luetella. Useimmiten tällaiset symmetriaerot eivät isommin haittaa, vaan niiden kanssa elää ihan tyytyväisenä. Joskus kuitenkin on tilanteita, joissa erot alkavat häiritä. Kasvoissa tietysti syy on ilmeinen – ei ole kivaa, jos näyttää kovin toispuoleiselta. Kropassa isot symmetriaerot saattavat aiheuttaa monenmoista renkkaa, jos vaikkapa jalat ovat vähän eri mittaiset. Ja kehonrakentajilla ongelma on ikuinen: kun lihakset kasvavat, symmetriaero korostuu.

Osa epäsymmetriasta on perittyä: esimerkiksi omalla tyttärelläni roikkuu oikea silmäluomi ihan samalla lailla kuin minullakin, ja ehkä äidilläni tai jollakulla muulla sukulaisella on sama ongelma. Osa epäsymmetriasta on hankittua: tapa nukkua aina samalla kyljellä, pureksia ruoka pääsääntöisesti samalla puolella, kantaa olkalaukkua aina samalla olalla tai kauppakassia samassa kädessä, soittaa paljon kitaraa tai harrastaa jotain muuta toispuoleisesti kehoa käyttävää, istua paljon tietokoneella, jolloin hiirikäsi rasittuu eri tavalla – lihakset siis saavat eri tavalla rasitusta tai lepoa ja sen vuoksi kehittyvät myös eri tavoin tai tottuvat olemaan eri asennossa. Osa voi olla tuotosta jostain edellä mainitusta eli kehoon syntyy kireyksiä, jotka sitten vetävät omalta osaltaan kehoa epäsymmetriseksi.

Voiko asialle tehdä jotain? Yrittää voi. Auttaako se? Monissa tapauksissa kyllä. Mutta nopea prosessi se kyllä ei ole. Tapojansa voi muuttaa – opetella nukkumaan selällään (kuulostaako tutulta… ihan kuin olisin ennenkin tästä paasannut), pureksia ruokansa tasaisesti molemmilla puolilla tai vaihtaa kauppakassin kantokättä. Fysioterapeutilla tai niksauttajalla käynti ja jumppa sen lisänä voi auttaa kohtuullisen nopeastikin selkeimpiin vaivoihin. Kitaran soittoa ehkä kuitenkaan ei ole haluja lopettaa 🙂

Mitäs kehonrakentajat sitten tekevät? Jotkut jumppaavat ”huonompaa” puolta enemmän – tekevät sille puolelle enemmän liikkeitä kuin paremmalle puolelle. Tätä ei kuitenkaan pidetä kauhean hyvänä tai tehokkaana tapana kehonrakennuksessa sen kummemmin kuin kasvojumpassakaan. Vahvemman puolen lihaksissa hermotus on jo valmiiksi parempi kuin heikommalla puolella, ja tästä syystä vahvempi puoli ikään kuin vahvistuu helpommin vähemmistä liikkeistä kuin heikompi puoli. Ja taas vastaavasti heikommalle puolelle ei oikein ole hyötyä lisätoistoista kuitenkaan – lisäsarjat tuovat aika vähän kasvuärsykettä lihakselle. Ehkä jos vähäksi aikaa lakkaisi tekemästä liikkeitä lainkaan vahvemmalla puolella? Mutta mites tämän toteutat vaikkapa selkälihasten kanssa?  Heh, vetämällä tankoa alas vain toisella kädellä? Kasvojumpassa se tarkoittaisi sitä, että toisen puolen kasvoista jättäisi kokonaan jumppaamatta. Mutta ei… ei tuo ole toimiva ratkaisu, en itse ainakaan suosittelisi sitä. Sitä voisi ehkä harkita, että salilla vaikkapa tiistaina tekee molemmat hauikset (jos nyt olisi hauiksissa epätasapaino-ongelma) ja sitten keskiviikkona jalkatreenin yhteydessä tekee ylimääräisen sarjan huonommalle hauikselle, mutta ei siis mitään vahvemmalle. Mites tätä sitten sovellat kasvojumppaan? Aika hankalaa, koska kasvojen lihakset ovat niin keskenään naimisissa, että ei ole ihan helppoa sanoa, minkä liikkeen jättäisi tekemättä/mihin lisäisi jumppakertoja. Lisäksi kasvoissa on kuitenkin aika helppoa saada ihan vaan jumppaamalla aikaan epäsymmetriaa, ja se jos mikä sitten näkyykin – jos nyt toinen haukkari on sentin paksumpi ympärysmitaltaan kuin toinen, niin se ei ole hirveän iso ongelma, mutta jos toinen poskipää on korkeampi, niin se jo alkaa aika pian näkyäkin. Ihan millien symmetriaerotkin jo tuntuvat kasvoissa.

Vapaiden painojen käyttö (verrattuna tangolla tai koneella tehtyihin liikkeisiin) voisi olla yksi ratkaisu kuntosalilla. Silloin vahvempi käsi ei tee suurinta osaa työstä ja anna heikommalle mahdollisuutta peesata. Mutta kaikkia liikkeitä ei voi tehdä vapailla painoilla. Ja entäs jos tekniikka heikommalla puolella on väärä/huono, ja ero johtuu osittain tästä? Pitäisi siis osata tekniikkaa korjata paremmaksi. Toisaalta jotkut tykkäävät, että tangolla tehdessä voisi painot laittaa naurettavan pieniksi ja ottaa liikeradan parempaan kontrolliin ja tätä kautta yrittää saada lihakset työskentelemään tasapainoisesti. Vaihtoehtoisesti voi kokeilla kehoa kokonaisvaltaisemmin rasittavia liikkeitä, joissa ehkä liike itse pakottaa kehoa toimimaan symmetrisemmin. Tällaisia liikkeitä voisi olla esimerkiksi maastaveto tai kyykky tangolla (ei koneella), kunhan ei tee liian suurilla painoilla. Eli keskittymistä tekniikkaan siis taas. Kasvojumpassa ainakin voisi miettiä tekniikka-asiaa erityisen tarkkaan ja tehdä liikkeitä välillä peilin kanssa, jolloin huomaa paremmin, jos omassa tekniikassa on jotain outouksia.

Yksi tärkeä ja liian vähälle huomiolle jäävä asia on venyttely. Kyllähän siitä puhutaan joo, mutta itsekin tunnustan, että juoksulenkin tai salikäynnin jälkeen venyttelyt tahtovat jäädä. Enkä ihan varmasti ole ainoa. Venyttelemällä saisi laukaistua kropassa olevia turhia jännityksiä ja sitä kautta ehkä parannettua symmetriaongelmaa. Jos ei muuten tule venyteltyä, mutta tykkää käydä ryhmäjumpissa, niin voin lämpimästi suositella kaikkia erilaisia ”venytystunteja” – pilatesta, putkistoa, balancea yms. Kasvojumpista pitkälti venyttelyyn selkeästi perustuvia on lähinnä Method Putkisto (siis niistä jumpista mitä itse paremmin tunnen) ja siksi arvostankin sitä kovasti. Monissa jumpissa on mukana kasvohierontaa, joka ajaa tietysti osittain samaa asiaa rentouttamalla lihaksia, mutta ei minusta täysin korvaa venyttelyä. Mahtaisiko siis venyttelyllä saada korjattua kasvojen epäsymmetriaa? Ehkä, ehkä ei. Paljon riippuu siitä, mikä on epäsymmetrian pohjimmainen syy. Tätä syytä ei kuitenkaan aina saa selville, joten sinänsä on minusta fiksua ottaa kaikki keinot käyttöön, venyttely mukaan lukien.

Mutta siis vastaus alkuperäiseen kysymykseen eli siihen, että voiko kasvoissa vuosikausia näkynyttä epäsymmetriaa korjata kasvojumpalla, on … yrittää voi, tuloksia ei voi taata. Itse yrittäisin, ihan vaan uteliaisuudesta. Oma ajatukseni siis on, että epäsymmetrian korjaamiseksi kasvoja kannattaa jumpata tasaisesti, kaikkia kasvojen lihaksia. Toistojen lisäämistä en kannata vaan ennemmin tiukempaa keskittymistä tekniikkaan ja etenkin ”huonolle” puolelle tehtäviin liikkeisiin. Lisäavuksi ottaisin vielä  käyttöön kasvohieronnan ja venyttelyn.

No juu, olenhan minä tosiaan toispuoleinen (naamastani ja muutenkin, toinen lonkkakin alempana kuin toinen), mutta enemmän tuo otsikko oli tarkoitettu kiinnostavaksi (ehh…) keskustelun aloitukseksi.  Symmetrisyys on kaunista – ihmissilmä rakastaa symmetriaa, myös kasvoissa. Mitä siis tehdä ja ennen kaikkea miten kasvojumpata, jos kasvot ovat selvästi toispuoleiset?

Kasvojumppaan on oikeastaan tällöin kaksi eri lähtökohtaa:

1. Jumpataan sitä ”huonompaa” puolta enemmän kuin ”parempaa” puolta kasvoista
2. Jumpataan molempia puolia yhtä paljon.

Kun huonompaa puolta jumpataan enemmän, ajatuksena on se, että jos paremmalle puolelle tehdään esim. aina 10 jumppaliikettä, niin huonommalle puolelle tehdään sitten vaikkapa 15. Huonompi puoli siis saa enemmän jumppaa ja tämän seurauksena kehittyy nopeammin kuin ns. parempi puoli. Lopputuloksena kasvot ovat tasapainoiset. No… Ovat jos ovat. Tästä ajattelumallista sanotaan, että ei se välttämättä tuota kovin hyviä lopputuloksia. Mutta en kyllä itse sanoisi, että tämä ajattelumalli kannattaisi ihan kokonaan hylätäkään, jos kasvoissa on oikein merkittävää toispuoleisuutta.

Jos taas molempia puolia jumpataan yhtä paljon, taustalla on se ajatus, että huonompi puoli kyllä ottaa kiinni paremman puolen, kun jumppaa jatketaan riittävän kauan. Lisälääkkeeksi tarjotaan vielä sitä, että jumpatessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että huonomman puolen jumppa on intensiivistä. Tähän voi vaikuttaa ihan jo pelkästään sillä, että ajattelee tiiviisti tuota huonompaa puolta, kun jumppaa – oikein perusteellisesti keskittyy tuntemaan liikkeen sillä puolella (mind-body connection!). Olen kyllä itse testannutkin tätä, minusta se tehoaa. Jumpatessa on mahdollista todellakin keskittyä hyvin tiiviisti siihen, mitä tekee, ja liikkeet tuntuvat silloin tehokkaammilta. Liikkeet voi myös tehdä puolihuolimattomasti. Kokeilkaapa.

Asialla on kyllä toinenkin puoli. Aika kivan esimerkin toispuoleisuudesta ja siitä, kuinka se oikeastaan vain tuo viehättävyyttä lisää sen sijaan, että veisi sitä pois, esitti muistaakseni FlexEffectin foorumeilla joku:

Tässä videossa esiintyy Bianca Jagger, jonka kasvot ovat melkoisen toispuoleiset. Hän on kuitenkin eittämättömän kaunis ja persoonallinen nainen. Voisiko osa viehättävydestä olla kasvojen toispuoleisuuden tulosta? Tarvitaanko kauneuteen aina symmetriaa?