Avainsana-arkisto: tyyny

Lämpöistä joulua! Ja jorinaa hampaista ja kasvojumpasta

Hei, en tiedä teistä, mutta en minä koskaan ole niin kauheasti ajatellut, että hampailla (=purennalla) ja kasvojumpalla olisi jotain yhteistä. Tottakai, kun järkeään käyttää, yhteyden huomaa. Mutta siis tiesittekö, olitteko ajatelleet, että purennan paraneminen voisi näkyä vaikkapa hamsterinpussien pienenemisenä?! No minä en ainakaan ole koskaan tuollaista mahdollisuutta hoksannut.

Mistäkö tämä lähti liikkeelle? No muistatte ehkä, että olen pitkin vuotta valitellut, että leukani on pois sijoiltaan. Vähän, mutta kuitenkin. Olen tähän avuksi tehnyt kasvojumppaa (auttaa! mutta vain lyhyeksi aikaa) ja hammaslääkäri on tunnustellut purentalihaksiani ja kuunnellut kummallista rahinaa, joka leuoistani lähtee. Hiottiin sitten pienesti hampaita, josko purenta paranisi sillä, ja leuka pysyisi paremmin oikealla paikalla. Ehkä se vähän auttoikin, mutta ei vaiva kuitenkaan kokonaan hävinnyt.

Netistä luin, että selällään nukkuminen voisi pahentaa vaivaa – siispä hommasin Save My Face -tyynyn, jonka kanssa voisin nukkua kyljelläni, mutta säästää kuitenkin kasvojani unikurtuilta. Toimii, siis unikurttuja ei tule ja tyyny oli hyvä investointi (sikakallis kyllä), mutta leukaan ei tunnu juuri vaikuttavan se, miten nukun.

Fysioterapeuttiystävälleni sitten ohimennen mainitsin asiasta ja hän sanoi, että olisko sulla kaulassa kireyksiä. Hmm! Sain joku aika sitten aikaiseksi varata ajan työfysioterapeutille ja – tadaa! – taisin löytää ainakin JOTAIN apua ongelmaani! Tämä fysioterapeutti laittoi minut selinmakuulle ja tunnusteli niskani ja kaulani lihaksia (snif, ei kasvojen)  ja kertoi, että minulla on kireyksiä kaulassa ja jäykkyyttä ylimmässä niskanikamassa. Ja että kyllä nämä saattavat purentaankin vaikuttaa (tai siis tuohon leuan sijoiltaanmenoon). Lähdin kotiin venytysohjeiden kanssa.

Kotona sitten venyttelin ohjeiden mukaan ja AUTS! Juuri tuolla sijoillaan olevalla puolella leukaani on aivan käsittämättömän kummallisen ja kipeän tuntuinen paikka, joka rutisee, kun venytän! Kipinät vaan sinkoilee silmissä venytellessä. Tai siis sinkoilivat. Tuo pahin rutina ja kipinöinti nimittäin meni ohi aika lailla viikossa. Edelleen kuuluu lievää rutinaa, mutta selvästikin jotain lihaksissa tapahtui positiivista ihan alun aikana. Leukakin pysyy paremmin paikallaan, ihanaa ❤

Mutta ei tämä vielä hamsterinpusseihin vaikuta, tuo venytys tuntuu nimittäin enempi kaulan sivulla, korvan seudulla. Fysioterapeutin mukaan kuitenkin kaulani syvät lihakset ovat aika tiukalla tuossa etualalla. Siispä venyttelin niitäkin alkuun ohjeen mukaan, peilin edessä huvikseni. Ja kas kummaa! Tiedättekö missä venytys tuntuu makeimmin? No tietysti juuri tuossa hamsterinpussien kohdalla. Hmm! Te hamsterinpussien omistajat, menkäähän peilin eteen. Sitten laitatte vaikkapa vasemman kämmenen solisluiden päälle, keskelle kaulaa. Päätä sitten kenolleen taaksepäin, kaula pitkäksi, ja sitten kääntämään päätä vaikkapa oikealle kevyesti, niin että lihakset kaulassa jännittyvät ja venyvät. Oikealla kädellä voipi sitten tunnustella leukalinjaa juuri leukaluun alapuolelta, ja ainakin minä sopivassa asennossa tunnen siellä lihaksen, joka on juurikin tuossa hamsterinpussien kohdalla. Vasenta kättä voi sitten siirrellä solisluiden päällä niin, että että venytys tuntuu makeimmalta.

Minulla siis nämä lihakset ovat kireällä ja oman logiikkani mukaan se voi aivan ilmiselvästi vaikuttaa siihen, että leuassa pussittaa. Muistan kuinka eräs lukijani kerran sanoi, että hän on havainnut omalta kohdaltaan juurikin tämän asian ja venyttelee uskollisesti ko. aluetta. Mutta ei sitä näköjään toisen sanomisista voi viisastua, itse pitää kokea asia, että siihen uskoo 😀

No, nähtäväksi jää, tapahtuuko pussituksilleni mitään venytyksen myötä. Mutta sijoiltaan oleva leukani siis on reagoinut venyttelyyn positiivisesti, joten ilman muuta sitä jatkan. Jos sillä sitten on vaikutusta leukalinjan muotoonkin, niin se on lisäbonus 🙂

Method Putkistossahan muuten on venytyksiä, siis kasvojumpassakin. Tykkään ajatuksesta kovasti, kuten olen aikaisemmin siitä sanonut. En vaan ole itse kyseiseen jumppaan niin syttynyt (hyvä jumppa se on! minä vaan ite tykkään erisorttisesta), mutta ideologia on minusta erinomainen ja uskon, että moni kasvojumppa hyötyisi siitä, jos mukaan lisättäisiin venytyksiä!

Niin… pitää nyt vielä sanoa, että ei tämä venyttelyajatus leukapussitorjunnassa ole oma ideani todellakaan. Vasta nyt vaan olen osannut yhdistellä pisteet toisiinsa – esimerkiksi CFF:n ekstraliikkeissä on juurikin leukapusseihin vastaavan tyyppisiä venyttäviä liikkeitä, joita olen siis itsekin tehnyt, en vaan koskaan peilin edessä. Ja olen kyllä lukenut FlexEffectin kouluttajien kommentteja asiasta. Ja siis tosiaan lukijani tästä on maininnut, ja Putkistoa tehdessäni olen asiaa sivunnut. Jostain syystä vaan vasta nyt tuli tämä ahaa-elämys, että tosiaan! Kaulan kireät lihakset todellakin voivat aiheuttaa leukaan pussit. Taidan olla vähän hidas 😛 No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Lopuksi vielä oikein lämpöiset joulun toivotukset kaikille lukijoilleni – aaton kiiruiden jälkeen on hyvä rauhoittua vaikkapa mukavan kirjan ääreen sohvalle makoilemaan suklaarasian kanssa tai vaikka toteuttaa Heli Laaksosen joulupatjaa:

JOULUPATJA

eli ohje kummottos viätetä hiano joulu
1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.
2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja –eläinten kans.
5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine
on kiället.
6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.
-Heli Laaksonen-

Mistähän tämäkin voisi johtua

Jotain kummallista on tapahtumassa otsassasi, tuossa kulmien välissä. Minulla on ollut siinä jo pitkään kolme pystyryppyä, vähän eri syvyisiä. Kasvojumpan ja otsan teippaamisen myötä ko. rypyt ovat madaltuneet huomattavasti, ja jossain vaiheessa totesin ällistyksekseni, että kaksi niistä on käytännössä kadonnut. Mutta nyt on tapahtunut jotain kummallista. Tässä havainnollistava kuva (joo, kuva on aika huonolaatuinen, koittakaa kestää):

1257

Vielä muutama viikko sitten tilanne oli se, että rypyt nro. 1 ja 3 olivat käytännössä hävinneet kokonaan. Kun kurtistin kulmiani, ryppy nro. 2 tuli näkyviin, mutta ykkönen ja kolmonen eivät enää (paljon aikaisemmin siis kaikki kolme ryppyä tulivat näkyviin kulmia kurtistellessa ja kakkonen oli aika näkyvä). Kakkonen on ollut se ryppy, jota olen ahkerimmin hieronut pois ja piikitellyt mikroneulauksen yhteydessä juuri siksi, että se oli näkyvin noista rypyistä. Mutta mitä ihmettä! Nyt tilanne onkin tuon yllä olevan kuvan mukainen. Ryppy nro. 3 on edelleen kiltisti aika lailla piilossa, mutta yhtäkkiä ryppy nro. 2 onkin kadonnut – ei edes näy tässä kuvassa juurikaan – ja ryppy nro. 1 muuttunut paaaljon näkyvämmäksi, kuin mitä muistan sen koskaan olleen. Täh, mitä oikein on tapahtunut?!

Jokin aika sitten, kun siis kurtistin kulmia, kakkonen sieltä tuli näkyviin. Mutta nyt, kun kurtistan kulmia, kakkonen pysyy piilossa ja ykkönen muuttuukin erittäin paljon syvemmäksi ja näkyvämmäksi (joo, kolmonen myös jonkun verran). Mikä juttu tämä oikein on?

Olen keksinyt tälle neljä mahdollista selitystä:

  • Kakkonen on hävinnyt, koska olen hieronut sitä niin paljon ja etenkin mikroneulannut, joten kollageeni ihon alla on lisinyt ja ryppy sen myötä silinnyt. Tämän takia sitten otsaa kurtistaessa ykkönen tuleekin esiin, koskapa kakkonen on pienentynyt niin paljon.
  • Olen tehnyt kasvojumppaa niin paljon, että jotain on tapahtunut lihaksille ja ehkä myös kollageenille, ja tämän myötä lihakset käyttäytyvät eri tavalla, ja siis myös kurtut näkyvät eri tavalla.
  • Uusi koiraluutyynyni (Save My face) jotenkin saa tämän aikaan. En kyllä tajua, miten asia voisi olla niin, koska aamulla otsateippaukseni eivät ole rutussa, joten otsanikaan ei ole voinut olla yöllä rutussa. Mutta silti.
  • Tämä on joku ohimenevä tilanne. Ihoni on vaikkapa turvoksissa tai jotain.

Voi tietysti olla, että kyseessä on kaikkien noiden yhteisvaikutus. Ja toisaalta, onko sillä nyt oikeasti väliä, mistä tuo johtuu… Mutta hassu juttu kummiskin! Olis kiva kyllä tietää syy. Seuraavaksi varmaan otan sitten työn alle tuon ykkösrypyn, lähinnä mikroneulauksen yhteydessä. Jospa sekin siitä katoaisi. Tai sitten tämä on vaan tosiaan joku väliaikainen juttu 🙂 No, lupaan tiedottaa jos/kun tilanteeseen tulee muutoksia.

Kokeiluja hampaiden säästämiseksi (ja naaman pitämiseksi rypyttömänä)

Kokeilu numero 1: uusitaan tyyny.

Koiranluun muotoinen Save My Face -tyyny on nyt testattu ja hyväksi havaittu. Tilasin sen loppujen lopuksi UK:sta Save My Facen omasta webbikaupasta. Hintaa tyynylle ja yhdelle ylimääräiselle tyynyliinalle tuli aika paljon: 54 puntaa (n. 61 €) ja postikulut päälle (joita en nyt muista). Tyyny tuli kirjattuna kirjeenä postiin aika tarkkaan 5 työpäivää tilauksen jälkeen. Nopea toimitus siis.

Tyyny oli pakattu muovipussiin, samoin tyynyliina, ja molemmat haisivat aika ikävältä. Pistin molemmat saman tien pesukoneeseen lyhyeen pesuun, sitten kuivausrumpuun ja samana iltana käyttöön. Tyynyllä on aika luontevaa nukkua selällään, jotenkin tyynyn malli auttaa pysymään hyvässä asennossa, jos vaan kyljillä on tukena tyyny molemmin puolin pönkkäämässä. Jos sitten tekee mieli kääntyä kyljelleen, niin kasvot pysyvät oikein nätisti ilmassa ja on todellakin huomattavasti pienempi todennäköisyys, että syntyy unikurttuja! Edes silloin, kun otsa on teipattuna, ei teippi mene ruttuun kyljellään nukkuessa. Se sanoo kyllä jo aika paljon, kuten tietävät ne, jotka ovat teippauksen kanssa pelleilleet. Myös kyljeltä toiselle kääntyillessä pää liikkuu aika nätisti juuri oikeaan kohtaan tyynystä. Sen käytännön asian huomasin, että on parasta olla hyvin litteä tyyny tuon koiranluutyynyn alla. Paksumpi tyyny ei ole ainakaan minun niskalleni hyväksi.

Tässä kehuja tyynystä:

Olen ollut ällistyttävän tyytyväinen tyynyyn. Syytä tietysti onkin tuolla hinnalla.

Lisäys: Niin joo, unohdin kokonaan, että alunperinhan tilasin tuon tyynyn sitä varten, että jos vaikka leukani pysyisi paremmin sijoillaan, jos nukkuisin enemmän kyljelläni. En oikein tiedä auttaako kyljellään nukkuminen tuohon ongelmaan vai ei, mutta ainakin tämän tyynyn kanssa kyljellään nukkuminen ei tunnu niin syntiseltä, kun nassu pysyy ruttuvapaampana 😀

Rypyt vai hampaat?!!!

Ei voi olla totta, täytyykö minun tosiaankin valita sen välillä, että nukunko unikurttuja kasvoihini ja dekolteeheni vai narskuttelenko hampaani pilalle???

Nämä selälläännukkumisjuttuni te kyllä tiedätte ja perustelut sille. Olen pari kertaa maininnut myös ohimennen siitä, että leukani on kiusallisesti pois sijoiltaan ja ihmetellyt, että mistähän se johtuu. Ilmiö ei kyllä ole uusi – minulla ilmeisesti on jotenkin taipumusta siihen, koska niin kauan kuin muistan, leukani on silloin tällöin niksahtanut sijoiltaan. Mutta koskaan ennen se ei ole pysynyt pois sijoiltaan montaa kuukautta putkeen, niin kuin nyt on tilanne. Kasvojumppa ja lihasten venyttely kyllä auttaa siihen, että leuka aina hetkeksi menee paikoilleen, mutta pian taas huomaan, että se narskuu entiseen tapaan sijoiltaan. Tähän kun otetaan työstressi lisäksi, niin olen huomannut, että päivisin puren hampaitani tiukasti yhteen, kun vaikka leikkaan leipää. Mutta sitä en ole tiennyt, että nähtävästi narskuttelen hampaitani öisinkin, koskapa hammaslääkäri totesi, että hampaani ovat kuluneet ikävästi. Ei hyvä!

Aloinpa sitten tutustua tähän narskutteluaiheeseen porkkaamalla nettiä ja kauhukseni löysin kommentin, että selällään nukkuminen pahentaa leuan sijoiltaan pysymistä ja hampaiden narskuttelua! Auts. Kun nyt olen miettinyt taaksepäin, niin ehkä tosiaan tämä leukavaivani paheni siinä vaiheessa, kun aloin nukkua enemmän selälläni.

Mikä siis nyt neuvoksi? Pitääkö minun tosiaan hyväksyä se, että dekolteehen ilmestyy jokisuisto ja kulmien välissä on kurtut, ja suupielissä inhottavat pystyrypyt? En halua 😦

Ainoa mitä olen keksinyt lääkkeeksi on se, että vihdoinkin ostan itselleni Save My Facen tyynyn:

Tällä tyynyllä pystyy nukkumaan selällään tai kyljellään  tai jopa mahallaan ja kasvot aika kivasti säästyvät unikurtuilta – kyljellään tietysti on jokisuiston muodostuminen ongelmana, mutta hampaat ehkä säästyisivät silloin. Noh, raporttia seuraa, kunhan saan tyynyn ja pääsen testailemaan muuttaako se jotenkin ehkä selällään nukkumistanikin hammasystävällisemmäksi, vai päädynkö kuitenkin nukkumaan kyljelläni ja ihmettelemään taas kerran mitä tehdä jokisuistolle…