Nostellaanpa asiaa kommenttiboksista tänne postauksen puolelle. Lukija kyselee, mitä eroa on käyttää a-vitamiini (tai retinoli-, tretinoiini) voidetta tai sitten glykolihappovoidetta, kun kumpikin tuntuvat olevan saman suuntaisia vaikutusmekanismiltaan. Ja lisäksi hänestä tuntuu, että miedot versiot tuotteista eivät tuota tulosta, mutta vahvemmat taas saavat ihon reagoimaan ikävästi.
En ole itse glykolihappovoiteisiin tutustunut käytännössä ollenkaan, joten nyt on hyvä hetki tutustua 🙂 Tiede -lehden artikkelissa todetaan glykolihaposta näin:
[Hedelmä]happokäsittely irrottaa ihon pintasolukkoa, ja sidekudoksessa alkaa kuhina. Sinne syntyy uutta, napakkaa kollageenia. Aineista tehokkain, glykolihappo, korjaa rappeutunutta sidekudosta ja hävittää hentoja ryppyjä, jos sitä käyttää riittävän säännöllisesti.
Wikipedia kertoo glykolihapon käytöstä kauneudenhoidossa seuraavaa:
Once applied, glycolic acid reacts with the upper layer of the epidermis, weakening the binding properties of the lipids that hold the dead skin cells together. This allows the stratum corneum to be exfoliated, exposing live skin cells.
Glykolihapon teho siis perustuu ihon rankemmanpuoleiseen kuorintaan ja tämä taas edistää ihon uusiutumista. Olen melkoisia kauhujuttujakin lukenut siitä, että kuorinta-ainetta on pidetty iholla liian pitkään ja sillä on ollut ikäviä seurauksia, joskaan en ole varma onko tässä ollut kyse juuri glykolihaposta, koska muitakin happoja kuorimiseen käytetään. Mutta jos kosmetologi tekee kuorinnan (niin kuin yleensä silloin kun puhutaan vahvemmista pitoisuuksista), tällaista ei pitäisi tapahtua. Ongelmallista on se, että pienillä pitoisuuksilla glykolihappoa ei ole juurikaan vaikutusta ihoon.
Tiede -lehden artikkelissa todetaan A-vitamiinivoiteista seuraavaa:
A-vitamiinihappo, tretinoiini […] säännöllinen käyttö suorii pintaryppyjä, poistaa karheutta ja vaalentaa pigmenttiläiskiä. Tretinoiini aiheuttaa ihoon tulehduksen, joka piiskaa solujen jakautumista niin, että pinta siliää. Myös sitkeitä kollageenikimppuja syntyy lisää, ja sidekudos elpyy.
A-vitamiiniryhmään kuuluvat mm. tretinoiini, retinyylipalmitaatti ja retinaldehydi, kaikkia (ja muutamia muita) kuuluu mainittavan ihonhoidon yhteydessä. Iholla ne muuttuvat mm. retinoliksi. Se, mitä iholla tapahtuu, on aika monimutkainen prosessi ja vaikuttaa moneen eri osa-alueeseen iholla. Selitystä löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.
A-vitamiinin vaikutus ihon uusiutumiseen on aika erilainen kuin glykolihapon. Voisi ajatella niin, että glykolihapolla poistetaan aika väkivaltaisesti ihon pintakerros ja iho alkaa sitten parantua ja samalla uusiutua. A-vitamiinia puolestaan iholla on normaalistikin ja itse asiassa A-vitamiinin puute on yksi syy siihen, että iho vanhenee. A-vitamiinin vaikutus siis on enemmänkin kehon luontaiseen uusiutumisprosessiin liittyvää. Kannattaa lukaista tuossa yllä linkkaamani jutut, asia on niin monimutkainen, että en ala tähän sitä kirjoitella uusiksi 🙂
Jotta glykolihaposta saisi tehon irti, sitä ilmeisesti on syytä käyttää suurina pitoisuuksina ja silloin iho luonnollisesti ärsyyntyy, mikä on toki tarkoituskin. Liian usein kuorintaa ei saisi tehdä. Kosmetologit näkyvät suosittelevan esimerkiksi sarjana 3-5 hoitokertaa, joilla on kullakin väliä 1-2 viikkoa.
Glykolihappovoiteissa taas pitoisuudet ovat pieniä ja tämä juuri on lukijanikin mietinnässä oleva asia. Glykolihappovoiteita (ja muita ”happovoiteita”) hehkuttavat monet, joilla on ongelmia ihon epäpuhtauden takia eli ainakin siihen näistä tuntuu olevan kuitenkin pienemmilläkin pitoisuuksilla joillekin apua. Ihon vanhenemiseen sitten ehkä tarvitaan tujumpaa kuorintaa.
A-vitamiinikin ärsyttää usein ihoa, varsinkin kun pitoisuuksia lisätään, ja jälleen kerran pienillä pitoisuuksilla ei ole niin paljon vaikutusta ainakaan ikääntyneeseen ihoon kuin isommilla pitoisuuksilla. Tähän on onneksi hyvä ”lääke”: ihon tasainen totuttaminen kasvaviin pitoisuuksiin. Itse olen käyttänyt tähän Environin tuotteita, koska heillä on tuotesarjaan upotettu tämä idea. Mutta vastaavaa voi toki tehdä ihan itse, tekemällä itselle tarkan suunnitelman siitä, miten asteittain lisää A-vitamiinivoiteen käyttöä. Käytön voi esimerkiksi aloittaa joka kolmas päivä aamuisin, sitten hitaasti tihentää joka toiseen päivään aamuisin, sitten joka päivä aamuisin, sitten alkaa lisätä iltoja mukaan. Tai A-vitamiinivoidetta voi aluksi laimentaa toisella voiteella ja hitaasti vähentää ”laimentajan” osuutta. Jos sitten ottaa käyttöön vahvemman tuotteen, jälleen totuttaa ihon hyvin hitaasti ja rauhallisesti siihen, käyttämällä limittäin laimeampaa ja vahvempaa voidetta. Ihan vastaava ohje Environillakin muuten on, kun siirrytään käyttämään esimerkiksi heidän retinoliseerumeitansa. Kärsivällinen kuitenkin kannattaa olla, se on mukava palkinto, kun jossain vaiheessa huomaa, että iho ei ole moksiskaan siinä, missä se olisi aikaisemmin alkanut kovasti kranttuilla, punoittaa ja hilseillä.
Eli vaikutusmekanismi siis on erilainen, mutta aika lailla vastaaviin tuloksiin ihon kanssa pyritään molemman tyyppisillä tuotteilla. Itse tykkään A-vitamiinivoiteista, mutta ehkä nyt katson uusin silmin myös ”happovoiteita”, vaikka hiukan epäilyttää, että atooppinen ihoni ei niistä ehkä kauheasti tykkäisi.