Jooh, peili näyttää taas vaihteeksi, että kasvojumppa on tehonnut. Peilistä katsoo ainakin yhdeltä osin se sama tyttö, jonka olin jo ehtinyt unohtaa olevan olemassa. Se, jonka nenä on tylsän muotoinen, sellainen vähän leveähkö varreltansa ja oikeastaan aika … perunamainen. Ei yhtään semmoinen suora ja siro. En ollut tosiaan lainkaan muistanut, että nenäni oli joskus nuorempana tuon näköinen. Tässä vuosien mittaan nenänvarteni on hoikistunut, mikä on ihan normaali ilmiö – liittyy vanhenemiseen. Pitemmälle mennessään se ei ole välttämättä kovin pukevaa. Itse olen kuitenkin toistaiseksi tykännyt siitä – tai siis … tykkäsin niin kauan kuin se oli totta. Nyt nimittäin nenänvarsi on siis levinnyt.

Mistäkö se johtuu? No yhdestä tehokkaasta jumppaliikkeestä tietysti, jossa ilmeisesti nasalis-lihas saa hyvästi jumppaa. Ainakin FlexEffectissä tuo nenän leveneminen on oikein toivottava ilmiö, ja kyllä CFF:ssäkin on siihen vastaava liike. Olen lukenut Deboran Crowleyn (FlexEffectin kehittäjän) itsensä selittävän, kuinka pienillä lapsilla on pelkkä nappinenä; nenä siis erottuu kasvoista suhteessa vähemmän kuin aikuisella, ja tämä sitten vaikuttaa siihen minkä ikäiseltä näyttää. Yksi tärkeä syy tuohon on se, että poskien ja nenänvarren välissä oleva nasalis-lihas on hyvässä kunnossa ja korkealla. Lienee aivan totta. Muutakin mukavaa saadaan aikaan tuon seudun jumppaamisella – se vaikuttaa mm. silmien sisäkulmien ”lommoihin”, jotka syntyvät vanhemmiten ja saattavat tummeta ikävän näköisiksi.

No, mitä sitten tehdä? Jatkaa jumppaamista vaan ja ajatella, että ehkä se nuorempi Minx oli kummiskin paremman näköinen nenineen päivineen? Juu, tämä on ihan käypäinen vaihtoehto – ja aika todennäköisesti asia onkin juuri näin. Kaksi muutakin toimintavaihtoehtoa kyllä on: Voisi vaikka just tuon jumppaliikkeen jättää kokonaan pois ohjelmasta ja odottaa, että kyseinen lihas pienenee (= surkastuu!) sen näköiseksi, että peilikuva taas miellyttää enemmän silmää. Ja sitten voisi taas ottaa tuon jumppaliikkeen ohjelmistoon takaisin, hyvin varovaisesti. Jumppaisi vaan silloin tällöin, että lihas kuitenkin pysyy kunnossa, ja ei mitään kovin tehojumppaa. Tarkoituksena siis ylläpitää juuuurikin oikean näköistä ulkomuotoa.

On myös mahdollista tehdä vastahyökkäys: jatkaa ko. lihaksen jumppaa kuten ennenkin, mutta lisäksi jumpata ankarasti jotain muuta paikkaa, joka kehittymisellään kompensoi tuota nenänvarren levenemistä – sieraimia siis! Eli tavoitteena olisi siis lapsenomainen nappinenä (se leveä nenänvarsi), jonka päässä jalosukuisesti höröttävät sieraimet pottunokan sijaan. Vähän niinku näin:

Tuo viimeinen vaihtoehto on se, johon olen nyt itse päätynyt aika pitkälle sen vuoksi, että uskoisin, että nasalis-lihasta kummiskin kannattaisi jumpata – jospa nenustani tosiaan tulisi lapsenomainen nappinenä (okei, ei kyllä ole toiveita sillä nenän mitalla mikä mulla on :D) ja jospa ko. lihaksen jumppaaminen olisi kasvojen kokonaisuuden kannalta hyvä juttu. Olen myös lukenut pottunenäisten henkilöiden todistuksia siitä, kuinka nenä on muuttunut vähemmän pottumaiseksi ankaran sierainjumpan ansiosta.

Katsotaan nyt kuinka käy. Lupaan raportoida tuloksista.