Avainsana-arkisto: Atopia

On tämäkin taiteilua

Hohhoijaa, atooppiseen ihoon kun yhdistää mikroneulauksen, niin ei ole ihan helppoa. Nyt on kulunut pari viikkoa siitä, kun rollailin kasvot ja kädet 1,0 mm neuloilla. Suunnitelmanani oli, että kuukauden päästä taas vastaava rollaus ja sitten siinä välissä kerran, pari viikossa rollailen 0,25 mm neuloilla ja imeyttelen voiteita ihoon. Samalla lyhyillä neuloilla rollatessa ihokin ”parkkiintuisi” eli tottuisi rollaukseen ja rollaus kenties alkaisi tuntua helpommalta ja sattua vähemmän. Ja tietysti iho paksuuntuisi, sehän se taustalla syynä on siihen, että rollaus on helpompaa. Vaan miten tässä on käynyt:

Pari päivää rollauksesta iski histamiinireaktio käsiin, kaulaan ja dekolteehen. Iho punaisilla pienen pienillä paukamilla ja kutisi silmittömästi. Tilanne ei onneksi ollut ihan niin paha kuin edellisellä kerralla rollatessa, mutta ihan riittävän ikävä kuitenkin. Naamassa onneksi oli vain muutama patti lähinnä otsan seudulla, eikä kutinaa. Sinnittelin kutinan kanssa vielä päivän, pari ja yritin olla raapimatta. Sitten luovutin ja otin antihistamiinia, joka auttoikin kutinaan. Punoitus ja patit kyllä ihossa olivat ja pysyivät, mutta raapiminen väheni radikaalisti.

Olin huolissani siitä, miten antihistamiini vaikuttaisi ihon paranemisreaktioon, siis siihen pieneen tulehdukseen, joka ihoon rollaamalla tarkoituksella aikaansaatiin, ja jonka tuloksena ihoon pitäisi syntyä uutta kollageenia. Sen vuoksi en uskaltanut syödä antihistamiinia riittävästi, vaan pihistelin sen kanssa niin, että otin sitä vain joka toinen päivä. Nyt rollauksesta on kulunut tasan kaksi viikkoa ja kasvoissani ei ole enää patteja, mutta sen sijaan atopialäikkä. Tulikohan se rollauksen ja histamiinireaktion seurauksena? Käsissäni on sama tilanne: ennen rollausta niissä oli vain pieni itsepäinen atopialäikkä toisessa kädessä; nyt on molemmissa käsissä isot läikät ja käsien iho kuiva ja ryppyinen. Kuivuus ja ryppyisyys voivat mennä ihan vaan rollauksen piikkiin, siitä en ole huolissani, mutta nuo viheliäiset läikät, jotka eivät tahdo kortisonillakaan kadota, ne huolettavat enemmän 😦

Onkohan minulla nyt edessä kierre, jossa alkuun ihoni on ihan käyvässä kunnossa, sitten rollaan, saan histamiinireaktion, iho kuivuu ja kutiaa silmittömästi, syön antihistamiinia ja läträän naamaani ja käsiini kortisonia (aiheuttaen ties mitä hallaa tulehdusreaktion luonnolliselle paranemiselle, joka siis olisi se toivottava juttu rollauksen jälkeen), saan ihon kohtuulliseen kuntoon, kun rollauksesta on kulunut noin kuukausi. Ja sitten rollaan taas ja koko homma alkaa alusta. Jei. Ei kuulosta houkuttelevalta.

Jälleen kerran (jos muistatte viime talvisia juttujani) kuviota sotkee vielä lisäksi se, että otin pitkästä aikaa taas rollauksen yhteydessä käyttöön A-vitamiinivoiteen (aika lempeän version tosin, retinyl palmitatea sisältävän, ei retinolia), mikä sitten omalta osaltaan voi aiheuttaa ihon kuivumista ja hilseilyä, ja nyt en voi olla ihan satavarma siitä, mikä oire liittyy mihinkäkin. Niin! Ja rollaus itsekin voi aiheuttaa ihon kuivumista ja hilseilyä 😀 Mutta atopia tässä siis sotkee pahimmin, kun pelkään tosissaan, että ihoni menee samaan kuntoon kuin viime talvena ja sen vuoksi sitten vähän hysteerisesti hoidan sitä ehkä turhankin hätäisesti mm. kortisonilla.

Itse aiheutettu soppahan tämä on tietysti 🙂 Atopialle tosin en voi mitään, mutta rollatahan ei olis pakko, eikä käyttää mitään A-vitamiinivoiteita. Vaan minä kun uskon vakaasti niiden molempien voimaan ihon uudistajana, joten en niitä aio jättää. Eli kai minun nyt vaan on sitten otettava selvää siitä, mitä kortisoni ja antihistamiinit oikein ihossani saavat aikaan ja kuinka huono idea niiden ja rollauksen yhdistelmä on. Ei lukijoissani sattuisi olemaan ketään vaikkapa lääkäriä, joka tietäisi tästä enemmän? Sen verran tiedän, että kortisoni hillitsee jollakin mekanismilla ihon turhan nopeaa uudistumista, mutta mikä tämä mekanismi on? Ja jos siis ihossa on mikrokokoisia vaurioita kollageenikerroksessa, niin mitä kortisoni niille tekee vai tekeekö mitään? Entä antihistamiini? Vaikuttaako se mitenkään ihon tulehdusreaktion paranemisnopeuteen?

Jos tietäisin, että antihistamiini ei vaikuta rollaukseen mitenkään, nappaisin sitä jo ennen rollausta, sitenhän se parhaiten tehoaa allergiaoireisiinkin. Hyvässä lykyssä voisin säästyä kokonaan histamiinireaktiolta ja sitä kautta kortisoninkin käytöltä. Hmm.

Niin, jos joku ei tiedä mikä on histamiinireaktio: Tiedätkö millainen on nokkosrokko? Punaisia kohollaan olevia laikkuja iholla, yleensä mukana sietämätön kutina. Histamiinireaktio voi olla vähän lievempikin, pientä ryyhelmää iholla tai ihan vaan yksittäisiä patteja tai punaisia laikkuja. Histamiinireaktioon voi liittyä muitakin oireita, hengitysteiden turvotusta jne. Jos kuvasin histamiinireaktion jotenkin väärin tai käytän termiä väärin, niin korjailkaa 🙂 Näin olen asian itse käsittänyt, mutta nyt kun yritin etsiä asialle vahvistusta, niin yhtään mistään en onnistunut löytämään fiksua lähdettä, jossa olisi määritelty histamiinireaktio. Selvyyden vuoksi pitää muuten sanoa, että ei minulle siis nokkosrokkoa ole rollauksesta onneksi tullut, vaan ihan vaan pysyvää ihon punoitusta, kuumotusta, patteja ja kutinaa. Mutta periaatteessa se on aika lailla sama juttu kuin nokkosrokossa, nokkosrokko vaan yleensä menee ohi muutamassa tunnissa.

Älä tee niin kuin minä teen…

…vaan mene ajoissa lääkäriin, jos on ongelmia 🙂 Tyttäreni väittää, että olen lääkärikammoinen, mutta se ei kyllä pidä lainkaan paikkaansa. Menen lääkäriin ihan mielelläni, jos minulla on joku vaiva, jonka uskon lääkärin voivan ratkaista. Mutta… en ollenkaan tykkää ajan ja resurssien haaskauksesta – en omani enkä lääkärin. Siispä olen koko talven potenut atopiaani ajatellen, että kyllä se kohta hellittää, kunhan vaan hoidan paremmin ja löydän sen juuri oikean rasvan ja … Ei lääkäri tälle kumminkaan mitään voi, joten on ihan turhaa mennä lääkäriin.

Vaan toissapäivänä, kun kävin ihotautilääkärillä, niin hän oli kyllä eri mieltä kuin minä 😀 Kuulemma tuhansia on auttanut hänen määräämänsä hoito-ohjelma, joten pitäisi sen siis auttaa minuakin. Hienot Avènen ja Environin kasvovoiteet saan laittaa nyt vähäksi aikaa sivuun ja käyttää vaan kortisonia ja apteekin perusvoiteita, antihistamiinia pitää popsia ja takrolimuusia naamaan sitten jatkossa. Pestä pitää ongelmapaikat kaksi kertaa päivässä Ceridalin pesunesteellä. Okei, okei, uskotaan! 😀 Lähdin apteekista kotiin puoli kiloa painavan muovikassin kanssa. Katsotaan nyt mitä kahdessa viikossa tapahtuu silmieni ympäryställe ja otsalle – tällä hetkellä iho on niissä paksua ja sarveistunutta ja RYPPYISTÄ, niinku norsun nahka, samoin käsissäni. Mutta kuulemma kesään mennessä iho voisi taas olla normaali. Olispa ihanaa jos näin kävis! Näytän nimittäin kymmenen vuotta vanhemmalta, kun rypyt ja pussitukset ovat pahimmillaan.

No, tämän rasvakuurin kuurin loppumista odottaa siis, paitsi yks onneton Minx, myös mikroneulaus, voittamani kultanaamio ja Environin AVST 2 -kasvovoide, jonka ostin viime viikolla. Purkin sisältönä A-vitamiinia ihoa vähän ärsyttävässä muodossa (retinyylipalmitaatti) plus stabiilia C-vitamiinia (askorbyylitetraisopalmitaatti), joka ei hätkähdä rasvasta. L-askorbiinihappo (se tavallinen C-vitamiinin muoto) nimittäin ei tykkää rasvasta lainkaan, minkä vuoksi siitä tehdyn C-vitamiiniseerumin täytyy antaa imeytyä rauhassa ennen kuin laittaa kasvovoidetta.

Näistä Environin tuotteista mulle antoi vinkin lukijani, joka on itse niitä käyttänyt pitkään. Tuotesarja on tohtori Des Fernandesin kehittämä – siis sama mies, joka on ollut uranuurtaja mikroneulaustutkimuksessa. Tuotteissa A-vitamiini on siinä muodossa, että voiteita voi käyttää ympäri vuoden. Monia A-vitamiinipitoisia voiteitahan voi käyttää ainoastaan talvikaudella, koska niissä oleva A-vitamiinin muoto (retiini) herkistää ihoa auringolle.

Yks kasvojumppatulos muuten tässä odottaa julkaisemista! Tai … odottaa sitä, että uskon silmiäni 🙂 Ehkä joskus kuukauden päästä uskaltaisin jo tosissaan väittää, etten vaan kuvittele asiaa. Toivotaan parasta.

Päässäkirjoitusta

Ai että mitä? 😀 Päässälaskun kaikki tietää, mutta mitä on päässäkirjoitus… En tiedä teistä, mutta minä kyllä harrastan sitä aika paljon, etenkin blogin suhteen. Eli siis kirjoittelen mielessäni uusia blogitekstejä. Jos kaikki päässäni kirjoitetut blogitekstit olisivat päätyneet blogiin asti, julkaisutahtini olisi huomattavasti tiuhempi.

Noh, olen taas siis päässäkirjoittanut. Reilu viikko sitten itkin täällä blogissa atopiaongelmiani ja sain lukijalta hyvän vinkin kokeilla Avènen rasvoja. Ostinkin siis iloisena torstaina apteekista Avènen silmänympärysvoiteen ja superhyperhypoallergeenisen kasvovoiteen. Perjantaina jo kirjoittelin päässäni teille tekstiä siitä, kuinka Avènen voiteet tekevät ihmeitä. Todellisuudessa mitään kovin ihmeellistä ei ollut tapahtunut, mutta ihoni oli kyllä rauhoittunut hiukan. Lauantaina lähdimme lomareissulle Lontooseen ja lauantain aikana päässäkirjoitettuun tekstiin tuli vielä lisukkeeksi se, kuinka Lontoon ihmeellinen kostea ilma parantaa ihoni täydellisesti, tietysti yhdistettynä noihin ihmeitä tekeviin voiteisiin. Iho olikin oikeasti aika mukavan tuntuinen ja ajattelin onnellisena mitä muutama päivä kosteammassa ilmanalassa voisi saada aikaan.

Vaan toisin kävi. Sunnuntaiaamuna heräsin hirveisiin silmäpusseihin, kutinoihin ja yleiseen turvotukseen. Ja maanantaina. Ja tiistaina. Ja keskiviikkona. Että se siitä Lontoon parantavasta ilmanalasta. Ilmeisesti hotellin lakanat oli pesty jollain sellaisella myrkyllä, josta ihoni ei tykännyt. Ihottuma paheni päivä päivältä, eikä Avènen ihmevoiteista ollut mitään apua (ei kai kukaan luullut, että ihan oikeasti ajattelisin että ne olis jotain ihmevoiteita :D). Aina päivän aikana iho hiukan parani, mutta aamulla sitten taas oltiin entistä pahemmissa lukemissa. Kortisonia ei ollut mukana ja apteekkia ei sattunut sopivasti kohdalle ennen kuin paluumatkalla lentokentällä. Päässäkirjoitukseni siis vaihtuivat ilosanomasta ruikutukseen.

Kortisoni toki avitti lähes välittömästi sitten, kun sitä aikanaan sain käsiini, ja kotona herätessä ei silmäpusseista ollut tietoakaan (huh! tosissaan huoletti että mitäs sitten keksin, jos kotonakin vielä on sama ongelma aamuisin). Mutta voitte arvata, että kasvojumppa ei ole paljoa ollut mielessä viime aikoina 😦 Olen oikeastaan koko talven vaan vihannut naamaani, se muistuttaa koko ajan olemassaolostaan ja on itkettävän inhottavan kireä ja kutiseva ja vaan OLEMASSA. Mikroneulausta ei tee mieli tehdä, kun iho on tässä kunnossa, ja kasvojumppa pitää tehdä väkisin. Ärsyttää sekin, että kasvojumppablogini tuntuu hiljalleen muuttuneen itken-atopian-kamaluutta -blogiksi. No, on mulla kasvojumppajuttujakin edelleen mielessä mistä kirjoittaa, ja hartaasti toivon, että joskus ehkä kesällä voisin teille esitellä uusia ihania jumppatuloksia. Mutta se nähdään sitten 🙂

Mahdankohan katua tätä jälkeenpäin…

Rollasin nimittäin tänään pitkästä aikaa kämmenselkäni. Ihoni on niissä kohtuullisen hyvässä kunnossa (= ei superryppyinen), joten olen lähinnä yrittänyt muistaa rasvailla käsiäni ja lakannut kynsiä ja siinäpä käsien hoitoni sitten on ollutkin. No, nyt siis rollasin kämmenselät 0,25 mm neuloilla.

Mikäkö siinä mietityttää? No se ikuinen ongelmani: atopia… Minulla on nimittäin aina talvisin oikeassa kämmenselässäni ärtynyt atopialäiskä, joka viime aikoina on kukoistanut oikein perusteellisesti. Ehkä se parin viikon kortisonikuurilla katoaisi vähemmäksi, mutta enpä ole saanut aikaiseksi sille tehdä muuta kuin sipaista silloin tällöin kortisonia ihoa rauhoittamaan. Rollatessani alunperin ajattelin, että en rollaa kyseisen läiskän kohdalta lainkaan, mutta toisin kävi. Läiskää kutitti armottomasti ja niin vaan rolleri pyörähti läiskänkin yli moneen kertaan, ja kutinakin hetkeksi lieveni. Joo, lievenee kutina silloinkin, kun raapii oikein kunnolla, mutta siitä saa sitten aina maksaa myöhemmin pahentuneen ihottuman muodossa. Saa nähdä mitä tuo rollaus tekee – käykö vastaavasti niin, että läiskä vaan pahenee entisestään.

Oikeastihan ihottumaista ihoa ei todellakaan pitäisi rollata! En missään tapauksessa suosittele sitä muille. Esim. bakteerien määrä ihottumassa on paljon suurempi kuin terveellä iholla. Ja muutenkin se on oikeasti vastoin kaikkia ohjeita. Sen verran kuitenkin puolustan tätä älyvapaata kokeiluani, että läiskäni ei ole ihan ruvella, vaan sellainen punainen, kuiva ja ärtynyt, atoopikoille tuttu. Olen jotenkin itse pohdiskellut, että voisikohan rollauksen käynnistämä ihon paranemisreaktio tehota myös atopialäikkään…? Voi olla että teoriani on aivan älyvapaa. Lupaan kuitenkin kertoa tuloksista 🙂

Kokeilin muuten nyt ekaa kertaa Emlaa (lidokaiinia, löytyy apteekista tai Sarah Vaughterilta) ihoa puuduttamaan. En kämmenselkiä kyllä, vaan kasvoja. Neulasin nimittäin yksittäisellä neulalla kulmien välin pystyrypyt ja oikean suupielen unikurtun (tulee kyljellään nukkumisesta, huoh). Minulle tuo Emla tehosi kyllä loistavasti! Ilman sitä en olisi pystynyt lainkaan neulaamaan tuota suupieltäni ja kulmien välin kurtutkin olisivat tehneet tiukkaa. Nyt homma sujui ihan nätisti, jopa niin helposti, että vaarana on se, että neulailee ehkä turhankin roheasti! Eli jos testaatte Emlaa, niin olkaahan sitten varovaisia rollatessa, vaikkei se sattuisikaan.

Annoin Emlan vaikuttaa puolisen tuntia. Kulmien väliin laitoin puudutusvoiteen päälle muovikalvon, suupieleen vaan levitin voidetta ilman mitään kalvoa. Voide pitää puhdistaa iholta pois ennen rollausta. Itse vain pyyhin sen pois vanutupolla ja desinfioin ihon sen jälkeen, mutta voi olla että olisi kannattanut pestä iho ja sitten vielä desinfioida. Tuota lidokaiinia kun ei ole tarkoitus rollata ihoon sisään, niin kuin esim. jonkun seerumin kanssa voisi tehdä 🙂