Aihearkisto: Kasvojumppa

Nyt on tauon paikka

Olen epätoivoisesti yrittänyt tuijottaa peiliin ja nähdä tehojumppakauteni tuomia positiivisia tuloksia… Aina joskus olen näkevinäni pienen pilkahduksen, mutta enemmänkin naamani näyttää vaan väsähtäneeltä ja aika ankealta. Semmoisen hassun ilmiön kyllä tuo tehojumppakausi sai aikaan, että nyt toinen puoli kasvoistani on jumpatumpi kuin toinen 😀 Ei se kyllä todellakaan näy kenellekään muulle kuin minulle itselleni, kun osaan katsoa tiettyjä asioita, joten eipä siitä haittaa ole. Mikään yllätyskään se ei ole ollut – huomasin kaksiviikkoisen aikana ihan selvästi, että oikea puoli kasvoista ei oikein aina pysynyt jumpassa ihan yhtä tiukasti mukana, kun toistoja oli niin paljon. Mutta ei se mitään, korjailen asiaa hissunkissun sillä, että teen normaalit 20 toistoa liikkeissä ja sitten teen vielä vain tuolle ”huonommalle puolelle” viisi lisää. Ihan normi-ilmiö tämä tuntuu olevan, aika moni on raportoinut vastaavasta eri foorumeilla. Kuulemma tasaantuu ajan kanssa kyllä. Niin, ja on mulle ilmestynyt sille ”paremmalle puolelle” hymykuoppa 🙂 En edes muistanut, että minulla on joskus ollut sellainen, hih.

Jotain muutakin hoksasin tänään, ja sinänsä on oikeastaan vaan hyvä homma, että kasvoni muuttuvat vähän eri tahtia. En nimittäin varmaan muuten olisi huomannut sitä, että juuri se parempi puoli on muutenkin parempi nyt: olen valittanut että silmien ja poskipäiden välissä on typerän näköiset pussit  ja … no, en nyt oikein tiedä uskoisinko silmiäni vai en, mutta just tuolla paremmalla puolella ei enää oikein ole sitä pussia. Tai ainakin se näyttää erilaiselta kuin toinen puoli kasvoista. Ja silmieni alla on ollut tummat jäljet, nyt toinen puoli on selvästi vaaleampi kuin toinen. Hui! Voiko olla totta, että jumppa olisi oikeasti auttanut?! Olen napsinut kännykkäkameralla kuvia naamastani, mutta en kyllä kuvissa saa tuota eroa näkymään. Iso käytännön ongelma kuvien ottamisessa on yksinkertaisesti se, että on niin pimeää koko ajan. Kirkkaassa päivänvalossa saisi parempia kuvia kuin salamalla, salama kun latistaa niin kovasti. Mutta voihan olla että vain kuvittelen nuo muutokset…

Mutta siis kuitenkin yleisilme kasvoilla on jotenkin vähän uuvahtanut. Taitaa ihan oikeasti olla se hetki, jolloin kannattaa pitää kasvojumpasta vaan reilusti taukoa. En ole oikein kunnolla malttanut nimittäin tehojumppakaksiviikkoiseni (heh, hieno sana!) jälkeen pitää reilua taukoa, vaan olen tehnyt sitä ja tätä, ajatuksella että ”teen ihan pikkuisen vaan, eiköhän se ole käytännössä ihan sama kuin jos lepuuttaisin kasvolihaksia”. Mutta no, kaipa sitä on uskottava: ei se ole sama. Yleinen neuvo tässä vaiheessa on se, että pidä taukoa kunnes kasvot taas näyttävät kauniilta 🙂 Katsotaan nyt maltanko.

Jack LaLanne <3

Uuuuu, ehdottomasti suosittelen kaikille katsottavaksi Jack LaLannen kasvojumppavideoita Youtubesta 😀 Niitä löytyy kaiken kaikkiaan kolmekymmentä ja kaikki ovat yhtä hauskoja. Tuo LaLanne on muuten nuorempana ollut myös melkoista silmänruokaa, mmm… Ai että kuka kumman Jack LaLanne? No en minäkään tästä Ameriikan maan kuuluisuudesta tiennyt mitään ennen kuin aloin penkoa kasvojumppajuttuja. Hän on fitness-guru ja terveellisen ruoan puolestapuhuja ja melkoinen teräsvaari  – syntynyt 1914 ja nyt, 95-vuotiaana, edelleen voimissaan. Hän harrastaa aktiivisesti liikuntaa, viettää puolisentoista tuntia päivästään kuntosalilla ja sen päälle vielä ui tai kävelee puoli tuntia. Suunnitteli muuten Wikipedian mukaan uivansa 95-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi kolmisenkymmentä kilometriä… Olispa itse tuon ikäisenä noin vetreässä kunnossa!

Näitä LaLannen kasvojumppavideoita löytyy Youtubesta siis kunnioitettavat 30 kappaletta ja siksi en linkkaa niitä kaikkia tähän, vain muutaman. Parhaiten videot löytyvät laittamalla Youtubeen hakusanoiksi ”jack lalanne face workout” ja halutessa vielä jonkun numeron perään, jos hakee jotain tiettyä videota.

Eka jumppavideo:

Jumpataan kaulaa ja dekolteeta (tosi hyviä liikkeitä muuten):

Auts että nauroin tälle 😀

Videot ovat lyhyitä, pääsääntöisesti 2-3 minuutin mittaisia. Niistä oppii myös mukavasti kasvojumpan perusasioita, mutta niissä ei juuri kyllästytetä katsojaa tarinoimalla pitkiä juttuja eri lihaksista. Alkuperäistä ideaa en varmaksi tiedä, mutta kun videoita on tuo maaginen kolmekymmentä kappaletta, niin varmaan ideana on aina tehdä yhden videon sisältämä jumppa päivässä. Kuukauden päästä siis voi katsoa, onko tuloksia tullut 🙂 Nämä jumpat ovat kyllä sitä tyyppiä, jota epäkohteliaasti kutsun naamanvääntelyksi, koska niissä käytetään hyvin vähän vastusta. Mutta kuten olen aiemmin sanonut, ei semmoinenkaan jumppaaminen turhaa ole, ei vaan ihan niin tehokasta. Ja no, ainahan vastusta voi laittaa vähän lisää niissä liikkeissä, joissa vastusta käytetään. Ja edelleen, jos näitä liikkeitä tekee oikein perusteellisesti ja tehokkaasti, niin ihan varmasti tuntuu!

Äh, nyt iski tunne, että pitäis laittaa joku ”standard disclaimer” jonnekin tänne sivulle ja sanoa, että ”en ole mikään jumppaamisen ammattilainen, joten jos kokeilet niitä juttuja mitä täällä ehdottelen, niin se on omalla vastuullasi”. Lähinnä tämä tuli mieleen siitä, kun puhuin tuosta vastuksen lisäämisestä. Oikeasti en todellakaan tiedä niin paljon kasvojen lihasten toiminnasta, että voisin kauheasti neuvoa, miten jotain liikkeitä kannattaa modifioida. Itse teen aina niin, että käytän valmiita jumppaliikkeitä, ja aika lailla toimin ohjeiden mukaan. Vastusta tosiaan saatan laittaa lisää, mutta silloinkin kyseisen jumpan tyyliin sopivasti. Mutta enpä taida moista lausahdusta mihinkään muualle laittaa. Nyt olen sen kerran sanonut, saakoon luvan riittää 😛

Olis muuten todella hauskaa kuulla, jos joku päättää testata kuukauden ajan näitä LaLannen jumppia! Haluaisin kuulla millaisia tuloksia tulee. Pliiiiis, testatkaa joku ja kertokaa miten kävi 😀

Jack LaLanne <3

Uuuuu, ehdottomasti suosittelen kaikille katsottavaksi Jack LaLannen kasvojumppavideoita Youtubesta 😀 Niitä löytyy kaiken kaikkiaan kolmekymmentä ja kaikki ovat yhtä hauskoja. Tuo LaLanne on muuten nuorempana ollut myös melkoista silmänruokaa, mmm… Ai että kuka kumman Jack LaLanne? No en minäkään tästä Ameriikan maan kuuluisuudesta tiennyt mitään ennen kuin aloin penkoa kasvojumppajuttuja. Hän on fitness-guru ja terveellisen ruoan puolestapuhuja ja melkoinen teräsvaari  – syntynyt 1914 ja nyt, 95-vuotiaana, edelleen voimissaan. Hän harrastaa aktiivisesti liikuntaa, viettää puolisentoista tuntia päivästään kuntosalilla ja sen päälle vielä ui tai kävelee puoli tuntia. Suunnitteli muuten Wikipedian mukaan uivansa 95-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi kolmisenkymmentä kilometriä… Olispa itse tuon ikäisenä noin vetreässä kunnossa!

Näitä LaLannen kasvojumppavideoita löytyy Youtubesta siis kunnioitettavat 30 kappaletta ja siksi en linkkaa niitä kaikkia tähän, vain muutaman. Parhaiten videot löytyvät laittamalla Youtubeen hakusanoiksi ”jack lalanne face workout” ja halutessa vielä jonkun numeron perään, jos hakee jotain tiettyä videota.

Eka jumppavideo:

Jumpataan kaulaa ja dekolteeta (tosi hyviä liikkeitä muuten):

Auts että nauroin tälle 😀

Videot ovat lyhyitä, pääsääntöisesti 2-3 minuutin mittaisia. Niistä oppii myös mukavasti kasvojumpan perusasioita, mutta niissä ei juuri kyllästytetä katsojaa tarinoimalla pitkiä juttuja eri lihaksista. Alkuperäistä ideaa en varmaksi tiedä, mutta kun videoita on tuo maaginen kolmekymmentä kappaletta, niin varmaan ideana on aina tehdä yhden videon sisältämä jumppa päivässä. Kuukauden päästä siis voi katsoa, onko tuloksia tullut 🙂 Nämä jumpat ovat kyllä sitä tyyppiä, jota epäkohteliaasti kutsun naamanvääntelyksi, koska niissä käytetään hyvin vähän vastusta. Mutta kuten olen aiemmin sanonut, ei semmoinenkaan jumppaaminen turhaa ole, ei vaan ihan niin tehokasta. Ja no, ainahan vastusta voi laittaa vähän lisää niissä liikkeissä, joissa vastusta käytetään. Ja edelleen, jos näitä liikkeitä tekee oikein perusteellisesti ja tehokkaasti, niin ihan varmasti tuntuu!

Äh, nyt iski tunne, että pitäis laittaa joku ”standard disclaimer” jonnekin tänne sivulle ja sanoa, että ”en ole mikään jumppaamisen ammattilainen, joten jos kokeilet niitä juttuja mitä täällä ehdottelen, niin se on omalla vastuullasi”. Lähinnä tämä tuli mieleen siitä, kun puhuin tuosta vastuksen lisäämisestä. Oikeasti en todellakaan tiedä niin paljon kasvojen lihasten toiminnasta, että voisin kauheasti neuvoa, miten jotain liikkeitä kannattaa modifioida. Itse teen aina niin, että käytän valmiita jumppaliikkeitä, ja aika lailla toimin ohjeiden mukaan. Vastusta tosiaan saatan laittaa lisää, mutta silloinkin kyseisen jumpan tyyliin sopivasti. Mutta enpä taida moista lausahdusta mihinkään muualle laittaa. Nyt olen sen kerran sanonut, saakoon luvan riittää 😛

Olis muuten todella hauskaa kuulla, jos joku päättää testata kuukauden ajan näitä LaLannen jumppia! Haluaisin kuulla millaisia tuloksia tulee. Pliiiiis, testatkaa joku ja kertokaa miten kävi 😀

Mistä on pienet rypyt tehty?

Aikaisemmin kerroin tilailleeni kasvojumppakirjoja ja pari on jo päätynytkin kotiin asti. Olen nyt innoissani lukenut Carole Maggion kirjaa The New Facercise – Give Yourself a Natural Facelift (2002). Kirjasta on uudempikin versio olemassa, mutta tilasin nyt tuon, kun sain sen antikvariaatista Amazonin kautta edullisesti. Toisella kertaa enemmän itse Maggion kasvojumpasta, tällä kertaa minua kiinnosti erityisesti se, mitä Maggio kertoo ryppyjen syntymisestä.

Maggio kertoo kurttujen kasvoissamme johtuvan viidestä eri syystä: ns. sisäsyntyiset juonteet, unikurtut, lihasten väsähtämisestä johtuvat juonteet, arvet ja auringon tekemät vahingot iholle. Sisäsyntyiset juonteet ovat niitä perinnöllisiä, jotka saavat suun vanhetessa näyttämään samalta kuin oman äidin suu tai otsakurttujen tai naururyppyjen muistuttamaan isän tai siskon kurttuja tai ryppyjä. Geeneissä siis. Tähän samaan luokkaan voi laskea myös ne juonteet, jotka syntyvät siitä, että aina kun alkaa kenkuttaa, kurtistaa kulmiaan samalla tavoin. Unikurtut ovat niitä, mitä saattaa aamulla nähdä omassa naamassa, kun katsoo peiliin herättyään. Joskus peilikuva on yhtä viehkon näköinen kuin alla oleva suloinen mopsi:

Wikimedia Commons

Pug Felix vom Mägdebrunnen. Breeder: Mopszucht vom Mägdebrunnen. Lähde: Wikimedia Commons

Lihasten väsähtäminen on sitten juuri sitä miltä se kuulostaakin. Kun ikää tulee, eikä lihaksia jumpata aktiivisesti, niin ne vaan väsähtävät ja valahtavat alaspäin. Ihan niin kuin sille peffallekin tapahtuu… Arvet – no, ne ovat arpia. Niitä joko on naamassa tai ei ole. Ja viimeisenä vaan ei todellakaan vähäisimpänä on sitten auringon tekemät tuhot.

Miten näitä sitten voisi välttää tai ainakin tuhoja korjailla? No, universaali korjauskonsti on tietenkin … ta-DAAA! – kasvojumppa 🙂 Mutta se välttäminen, ettei korjailua edes tarvittaisi?

Geeneilleen ei oikein mitään voi, ainakaan siinä missä ne vaikuttavat kasvonpiirteisiin. Mutta jos sattuu olemaan ne perinnölliset roikkuyläluomet, jotka löytyvät äidiltä ja äidinäidiltä ja siskoiltakin vielä, niin niille voi jotain tehdä! Ainakin jonkun verran parantaa tilannetta. Arvaatteko mitä… Heh, oikein arvattu. Ja jos ajoissa aloittaa kasvojumppaamisen, niin niitä ihania buldogin leukapoimuja ei koskaan tule, vaikka kaikilta muilta suvun naisilta semmoiset löytyvät nelivitosina.

Unikurtut – se iki-ihana mopsinnaama aamulla peilissä… Ja pystyrypyillä oleva dekoltee-alue. Siihen on helppo ratkaisu: opettele nukkumaan selälläsi. Unikurtut tulevat yksinkertaisesti siitä, että nukkuu kyljellään tai vatsallaan. Sitä kun harrastaa yhden kolmasosan elämästään, niin ei voi mitään, kurtut vaan loppujen lopuksi jäävät pysyviksi. Kasvoissa tämä näkyy aika tyypillisesti siten, että jos aina nukkuu vasemmalla kyljellä, niin vasemmalla puolella kasvoissa on nenä-suupielijuonne kenties syvempi, tai suupielessä on pystyjuonne. Samalla dekoltee-alue rypistyy myös, kun toinen rinta painaa ihon rypyille. Nuorena nämä unikurtut oikenevat varsin nopeasti heräämisen jälkeen, mutta ikää kun tulee, niin kurtut kestävät aina pidempään iltaa kohti ja … loppujen lopuksi eivät enää katoa mihinkään. Neljänkympin jälkeen tämä alkaa olla koko ajan selvempi ilmiö. Huomasin tämän itse ihan vastikään – koskaan ennen minulla ei ole tullut edes mieleen, että nukkuma-asennolla olisi jotain muuta merkitystä kuin että mikä on ihanin asento uinahtaa. Mutta kun huomasin kuinka selvästi itselläni näkyivät aamuisin dekoltee-alueen pystyrypyt, päätin kokeilla miltä tuntuisi nukkua selällään. Vähän outoa se oli aluksi, mutta kun hoksasin, että polvien alle kannattaa laittaa tyyny, niin nukkuminen muuttui paljon mukavammaksi ja todellakin herään yleensä aamulla selälläni. Carole Maggio vielä suosittelee lisäksi, että nukkuisi kokonaan ilman tyynyä tai vain niskarullan kanssa, senkin pitäisi tehdä selällään nukkumisesta mukavampaa ja luontevampaa. Minusta kyllä ilman tyynyä nukkuminen tuntui aika kummalliselta, enkä oikein sitten innostunut siitä. Mutta selällään nukkuminen sinällään ei tunnu alkuäimistelyn jälkeen ollenkaan hassummalta, päinvastoin.

Lihasten väsähtäminen … no, lattaperseitä meistä kaikista tulee ajan kanssa, jos ei asialle mitään tehdä. Miksei siis naamataulustakin tulisi lattana? Ja lattaperse kohoaa jumppaamalla, samoin kohoaa lattanaama. Se siitä. Okei, toki ihon kollageenin määrä vähenee vanhetessa ja ihonalainen rasvakin kasvoissa sulaa jonnekin, jos ei ole kropaltaan ja samalla kasvoiltaan kauniin pyöreä. Mutta hyväkuntoisilla lihaksilla voi kompensoida rasvan ja kollageenin puutetta. Jotkut väittävät jopa, että aktiivinen kasvojumppa ja kasvojen hierominen lisäisivät kollageenin määrää, mutta minä en ota tähän kantaa suuntaan enkä toiseen, kun en ole asiasta mitään aitoa tutkimusta lukenut.

Arville ei mitään voi, jos niitä tulee. Mutta pitämällä kasvojen lihakset hyvässä kunnossa ja kuivaharjaamalla ihoa, arvetkin voi saada kohtuullisemman näköisiksi.

Aurinko, aurinko lättyjä paistaa… ja aika monen meistä naamaa ja kroppaa muutenkin, etenkin dekoltee-aluetta. Carole Maggio toteaa, että ehdottomasti paras kasvovoide ei ole mikään hervottoman kallis merkkivoide, vaan yksinkertaisesti korkeakertoiminen aurinkovoide. Aurinko on suurin yksittäinen ihon tuhoaja ja samalla sen rypistäjä. Auringonpalvonta on ihanaa ja oi miten sitä näyttää kauniilta ja terveeltä ruskeana. Aikansa. Kunnes iho sitten ei enää jaksakaan uusiutua, vaan jää ruttanaksi. Mutta arvatkaapas mikä jonkun verran näitäkin ruttuja lievittää? Aiiiivan, kymmenen pistettä ja papukaijamerkki oikeasta arvauksesta!

Löytyy niitä muitakin ryppyjen synnyttäjiä, kuten tupakka ja naisilla hormonituotannon muutokset.  Tupakkaa voi jokainen itse päättää polttaako vai ei, mutta hormonitoiminnalle ei itse kovin paljoa voi. Liikunta on eduksi estrogeenituotannolle, soijaa ja muita luonnonestrogeenejä sisältäviä juttujuttuja voi vetää napaansa ja hormonikorvaushoitokin on olemassa. Mutta jälleen kerran, kasvojumppa pelastaa maailman … *köh* … siis, kasvojumpalla voi näitäkin ryppyjä lievitellä.

Ikinä enää en ala tähän, ikinä enää…

Auh… posket kipeät sisältä niin että jumpatessa meinaa itku päästä, peukalot valittavat jumpan jälkeen, pakko jumpata yöllä kun riittävän pitkää yhtenäistä aikaa ei löydy aikaisemmin, nenä-suupieli -juonteissa RYPYT, uusimpana juttuna poskien iho kumman ryppyinen… Ikinä enää en ryhdy tällaiseen puuhaan! Ja vielä on kaksi jumppakertaa jäljellä…

No okei, ehkä vähän dramatisoin 😀 Katsotaan reilun parin viikon päästä, miltä silloin tuntuu. Jos vaikka tulokset olisivat hyviä (toivorikasta ajattelua…), niin voipi olla, että mieli muuttuu ja parin, kolmen kuukauden päästä teen toisen samanlaisen rundin. Tai… jo nyt alkaa mietityttää, että olishan siinä samalla voinut vaikka jumpata Buccinatoria tai Risoriusta. Entä jos niille tekis samanlaisen tehokuurin tässä aika pian. Tai silmille! Silmien kanssa voisi tehdä vaan kaksi eri liikettä, siinähän pääsisi paljon lyhyemmällä ajalla. Huoh… ehkä minulla oikeasti on liian paljon vapaa-aikaa, kun suunnittelen tällaista (no, yöhän on pitkä).

Oikeasti minusta näyttää jo nyt, että jotain tulosta on tullut. En ole vielä ottanut valokuvia ja tehnyt vertailevaa analyysiä, mutta ajattelin maanantaina katsastaa tilannetta kuvien avulla. Mutta siis, tulosten pitäisi kunnolla alkaa näkyä vasta muutaman päivän, ehkä viikon ja kahden sisään. Näin ankaran jumppakauden jälkeen lihakset lähinnä kiljuvat lepoa ja ei olisi ihme, vaikka olisin vanhan noidan näköinen 🙂 Tosiasiassa näytän kyllä mielestäni vain hehkeämmältä. Jumpan jälkeen iho hehkuu ihanasti – aika uskomatonta kuinka paljon ulkonäköön vaikuttaa jo se, että kasvoilla on kaunis väri.

Miten niin naamanvääntelyä? Eikö se muka tehoa kun irvistelee?

Kun googlaa sanalla ”kasvojumppa” niin mitä tulee vastaan ekalla ja tokalla sivulla (eli ne linkit, jotka useimmiten jaksaa jollain tasolla tsekata)? Alla oleva listaus on ehkä viikon takaa. Katsotaanpa mitä löysin:

No, mitä tästä jäi käteen? Paljon hauskaa ja kiinnostavaa luettavaa ja hupiakin sivussa. Entä jos lukija on huolissaan ikääntymisen merkeistä kasvoissaan ja haluaisi tosissaan tehdä asialle jotain kasvojumpan avulla – löytyikö apu?

Löytyi ”naistenlehtien naamanvääntelyohjeita”, joilla melkein voi heittää minun mielestäni kuikkaa, löytyi Putkiston Kasvokoulu -asiaa, Pezin kasvojumppaa. Näistä Pezin kirjasta en vielä tiedä mitään, mutta aion tutustua asiaan. Putkiston jumppa varmaankin tehoaa, ihan fiksulta se näyttää (mutta ei sekään ole siis ihan hirveästi minun mieleeni). Ja sitten ne ”naistenlehtien ohjeet”, joita löytyy kaikkein eniten ja joilla minusta on kaikkein vähiten tekoa … ja tehoa. Tottakai kaikki jumppaaminen auttaa! Ja kyllä näissäkin jumpissa tehdään ihan oikeita asioita! Varmaan jumppien suunnittelijoina on fysioterapeutteja ja muita ihan oikeasti asiaansa ymmärtäviä ihmisiä. Eivät ne siis missään tapauksessa ihan höpöjä ole. Mutta surullinen totuus on se, että näillä jumpilla ei kovin suuria saada aikaan 😦 Jotta ne tuottaisivat tuloksia, liikkeitä pitäisi tehdä ihan hirveän isoja määriä päivittäin. Ei olekaan siis ihme, että monesti näiden jumppien yhteydessä ei mainostetakaan, että tulokset olisivat kovin kummoisia. Päinvastoin esim. Yhteishyvän sivuilla todetaan, että ”Ryppyjä tai kaksoisleukaa kasvojumpalla ei saa pois, mutta ilmejuonteita voi tasoittaa, kunhan jaksaa harjoitella säännöllisesti.” No, onhan ilmejuonteiden tasoittuminenkin tietysti kiva juttu, mutta vielä hienompaa olisi, jos rypytkin katoaisivat tai ainakin vähenisivät, ja se kaksoisleuka…

Tekeekö siis kasvojumpalla yhtään mitään? Noh, voi katsoa minun ennen ja jälkeen -kuviani (joissa ei vielä kovin dramaattista eroa näy, mutta tulevaisuudessa toivottavasti näkyy!), samoin kuin netistä muualta löytyviä ennen ja jälkeen -kuvia. Kyllä tekee. Ja jos ei usko netistä muualta löytyviä kuvia, niin minulla ei ainakaan ole mitään syytä huijata tässä suhteessa. Mutta tehokkaammat kasvojumpat – ne jotka ihan oikeasti voivat rehellisesti luvata ryppyjen ja kaksoisleuan katoamista – ovat muutakin kuin X-O-X-O -hokemista. On todella hienoa, jos joku saa tuloksia aikaan myös vähemmän tehokkailla jumpilla. Ja voi olla, että jos riittävän nuorena aloittaa jumppaamisen, niin ei tehoja ehkä tarvitakaan niin paljon kuin jos aloittaa vasta sitten, kun kasvoissa on jo tapahtunut selviä muutoksia. En oikeasti tiedä, onko asia näin, kunhan vaan mietin.

Kasvojumppa on ihan samanlaista kuin muidenkin lihasten jumppaaminen: jos haluaa tuloksia, niin pitää jumpata tehokkaasti. No pain, no gain (à la Jane Fonda). Jos kuntosalilla nostaa kilon käsipunnuksia kuukaudesta toiseen, niin ei paljoa hauis kasva, vaikka toistoja lisäisi kuinka. Jotain vaikutusta silläkin tietysti lihaksiin on, mutta ei kovin isosti. Jos taas antaa lihaksille reippaasti enemmän työtä isommilla punnuksilla ja sopivalla määrällä toistoja, niin a vot, johan alkaa tuloksia syntyä. Ei ne kasvolihakset tässä suhteessa ole sen kummempia, paljon pikkuisempia vain. Eli tässä on ero ”naamanvääntelyn” ja tehokkaan kasvojumppaamisen kanssa.

Kahden viikon tehojumppa peukaloille (ja kasvoille)

Olen jo muutamaan otteeseen mainostanut poskien tehojumppaani ja joku saattaa jopa olla utelias kuulemaan, mitä se oikein käytännössä tarkoittaa. No, ainakin se on peukalojumppaa! Agelessissä jumppa tehdään siten, että kasvolihasten liikkeelle annetaan vastusta omilla sormilla. Eli suomeksi: nipistetään jostain kohdasta kasvoja reilusti löysää nahkaa/rasvaa/tiukkaa lihasta (mitä nyt itse kullakin naamassa on) peukalon ja muiden sormien väliin LUJAA ja sitten irvistetään milloin mitenkin. Mistä kohdasta nipistetään ja millainen kauhea irvistys on naamalla, riippuu sitten siitä, mitä kohtaa kasvoista jumpataan. Tämä käy normaalistikin peukaloiden päälle, mutta auta armias kun normaalin 20 toiston sijaan tehdäänkin 180 toistoa… Ja tämä vielä kolme kertaa 😀 Eli yhteensä 540 toistoa. Jos tehojumppa ei toimi poskiini, niin peukalot ainakin voimistuvat! Epätieteellinen havaintoni on, että 8 tehojumppapäivän jälkeen peukaloni jaksavat jumpata reilusti paremmin kuin ekana tehojumppapäivänä. Poskeni sen sijaan väsyvät koko ajan enemmän … luulen että opin koko ajan tekemään jumpan tehokkaammin ja rääkkään itseäni koko ajan pahemmin 😀

Tehojumpan/intensiivijumppakauden idea on varmaan tuttu liikuntaa harrastaville. Taustalla on ajatus siitä, että muuttamalla rutiineja shokeerataan lihaksia, jotka ovat oppineet tietyn tyyppiseen liikkumiseen. Tätä voidaan toteuttaa esim. toistoja lisäämällä/vähentämällä, vastusta lisäämällä/vähentämällä, suoritusaikaa lyhentämällä/pidentämällä, spurteilla… Siis muuttamalla totuttuja rutiineja joksikin aikaa.

Olen antanut kertoa itselleni, että tämä kasvojen tehojumppakauden idea lähti siitä, että Agelessin tekijä Louise Annette ja Loli, jotka toimivat tähän aikaan FlexEffectin kouluttajina (Loli käsittääkseni on sitä vieläkin, Louise Annette siis on kehittänyt sen jälkeen oman kasvojumppaohjelmansa, eikä enää kouluta FlexEffectin mukaisesti), päättivät pitää joskus vuonna x (mikähän vuosi se mahtoi olla, lisään kunhan saan sen kaivettua esiin)  kuukauden intensiivijakson poskien jumppaamisessa ja nimenomaan keskittyä siihen, että toistoja on paljon. Emilio Rotellarin kirjasta Gimnasia facial he poimivattähän perusidean rutiinista ja Loli sitten kehitteli sitä edelleen. He kokeilivat tätä ”cheek boot camppia” eli poskien intensiivijumppaa kahden viikon (kuukauden?) ajan hyvin tuloksin. FlexEffectin foorumeilta löytyy aiheeseen liittyvää keskustelua. Myös Agelessin foorumeilta löytyy tähän liittyvää keskustelua ja juuri sieltä siis bongasin sen itseäni inspiroivan jumppaajan, jonka positiivisten kokemusten takia päätin itsekin testata, kuinka ämmän käy.

Intensiivijakso kestää siis 14 päivää. Tänä aikana JOKA päivä tehdään se jumppa, minkä on itse valinnut sopivaksi (eli mitä ongelma-aluetta kasvoissaan haluaa shokeerata). Minä esimerkiksi valitsin Agelessistä kolme liikettä, jotka kaikki vaikuttavat tavalla tai toisella poskilihaksiin. Liikkeet tehdään päivittäin seuraavan rutiinin mukaan:

liike 1 30 toistoa
liike 2 30 toistoa
liike 3 30 toistoa
liike 1 20 toistoa
liike 2 20 toistoa
liike 3 20 toistoa
liike 1 10 toistoa
liike 2 10 toistoa
liike 3 10 toistoa
(ei taukoja välillä)

Kahden minuutin tauko, jonka aikana mietitään miten ihmeessä peukalot jaksavat vielä 360 liikettä lisää… Ja sitten jatketaan taas:

liike 1 30 toistoa
liike 2 30 toistoa
liike 3 30 toistoa
liike 1 20 toistoa
liike 2 20 toistoa
liike 3 20 toistoa
liike 1 10 toistoa
liike 2 10 toistoa
liike 3 10 toistoa
(ei taukoja välillä)

Neljän minuutin tauko. Ja ei kun taas menoksi:

liike 1 30 toistoa
liike 2 30 toistoa
liike 3 30 toistoa
liike 1 20 toistoa
liike 2 20 toistoa
liike 3 20 toistoa
liike 1 10 toistoa
liike 2 10 toistoa
liike 3 10 toistoa

Ja huh! Nyt se on ohi tältä päivää! Aikaa minulla menee päivässä jumpan tekemiseen n. 7+2+7+4+7=27 minuuttia. Sen päälle teen yleensä vielä muutamia jumppaliikkeitä, jotka kohdistuvat esim. silmiin tai kaulaan. Kokonaisuudessaan tämän tehojumppakauden aikana minulla menee kasvojumppaan päivässä noin 35 minuuttia. Täytyy sanoa, että ei ole ihan helppoa joka päivä järjestää näin pitkä aika jumppaa varten! Mutta sisulla olen jumpannut joka päivä, vaikka olisi mennyt yli puolenyönkin ennen kuin sopiva hetki löytyy. Ja nyt kun takana siis on jo 8 jumppapäivää, niin enää ei vaan VOI luovuttaa 🙂

Tällainen tehojakso voidaan haluttaessa pitää muutaman kerran vuodessa. Jumppaa voi tietysti jokainen modifioida miten haluaa. Liikkeet voivat olla mitä hyvänsä, toistojen määrää voi vaihdella, taukojen pituutta voi vaihdella, koko jumpan kestoa voi vaihdella. Joku kertoi tehneensä jumpan joka toisena päivänä, mutta kahden viikon ajan. Perusidea on kuitenkin tuo yllä kerrottu. Ihan kasvojumppanoviisin ei kuitenkaan todellakaan kannata tähän ryhtyä: kasvojumppaamisesta ei taatusti tule kovin positiivinen kuva tällaisen tehokuurin perusteella ja kasvojen lihaksetkaan eivät alkuun kaipaa tämmöistä shokeerausta, vaan voivat tykätä pahaakin moisesta rääkistä.

Mutta tapahtuu kasvoille mitä hyvänsä tai on tapahtumatta, niin peukaloissa voima lisääntyy! Mitä siitä sitten on hyötyä, on toinen juttu, mutta onpahan edes jotain tuloksia millä leuhkia 😀

Poskien tehojumppakausi ei ole heikkohermoisia varten

Samoin kuin eivät vaatekauppojen sovituskopit räikeine valoineen… Varsinkaan näiden kahden yhdistelmä ei ole suositeltava! Kävin tänään Lindexissä ja eksyin sovituskoppiin ja satuin katsomaan kasvojani peilistä vähän lähempää, auh auh auh! Onhan minulla ollut nenä-suupieli -juonteissa myös hennot rypyt ”pohjalla”, mutta aika lyhyellä matkaa ja aika näkymättömät. No, eivät ole enää. Siis lyhyellä matkaa. Tai näkymättömät. Jos nyt en tietäisi kasvojumppaamisesta sitä mitä tiedän, niin lopettaisin poskien tehojumppani just tähän näin ja unohtaisin varmaan kasvojumppaamisen kokonaan. Mutta onneksi tiedän, joten aion sitkeästi jatkaa vielä toisen viikon, karmeista uusista rypyistä huolimatta.

Ai että millä perusteella uskallan kuitenkin jatkaa? No, monissa jumpissa mainitaan siitä mahdollisuudesta, että jossain vaiheessa tulee ns. ”ruma kausi”. Eli kun jumpataan lihaksia kovasti, niin saattaa tulla peräti uusia ryppyjä, kun lihakset ”vaihtavat paikkaa”, tai vanhat rypyt saattavat tulla selvemmin esiin. Ensimmäinen ajatus on tietenkin ”apua, nyt heti lopetan jumpan! kasvoni näyttävät kamalilta!” Moni todella lopettaa jumpan siihen ja huomaa kuinka pian lopettamisen jälkeen kasvot näyttävät taas todella hyviltä. Johtopäätöksenä on tietysti se, että kasvot näyttävät hyviltä, koska jumppa lopetettiin, ja jumppaa ei siis kannata enää jatkaa. Mutta mutta. Asia onkin toisinpäin 🙂 Kasvot näyttävät hyviltä, koska niitä jumpattiin jonkun aikaa ahkerasti. Lihakset saivat liikuntaa ja hakivat muotoaan ja olivat levon tarpeessa. Sopiva määrä lepoa oli lihaksille hyväksi ja tämä näkyi sitten positiivisena muutoksena kasvoissa. Todellisuudessa kasvot näyttivät siis paremmilta juuri jumpan ja levon yhdistelmän ansiosta, ei vain sen ansiosta, että jumppa lopetettiin.

Tätä ”rumaa kautta” yritetään monessa jumpassa kiertää jotenkin. Carolyn väittää, että hänen jumppansa on suunniteltu siten, että rumia kausia ei tule lainkaan. Agelessissä puolestaan jumpataan harvemmin, mutta sitäkin tehokkaammin, ja tätä kautta yritetään antaa lihaksille sopiva määrä lepoa, niin ettei rumia kausia tosiaankaan tule.

Mutta tehojumppakausi on raskas kasvojen lihaksille, jotka eivät sen aikana saa kaipaamaansa lepoa. Sen vuoksi tehojumppakauden aikana tai sen päätteeksi peilistä saattaa kurkistaa väsähtänyt noita-akka. Ei kovin positiivinen näky. Tehojumppakauden jälkeen onkin tarpeen pitää hetki kokonaan lomaa jumppaamisesta. Pari päivää vähintään, kenties jopa viikko. Joka tapauksessa jumppaaminen kannattaa tauon jälkeen aloittaa kevyesti. Tehojumpan positiivisten tulosten voi odottaa näkyvän peilistä noin kahden viikon sisään jumpan lopettamisesta.

Tiukka kasvojumppaprojekti menossa

Välillä sitä tulee miettineeksi onko vähän tyhmä vai mitä 🙂 Tai onko liikaa aikaa käytössä. Toisaalta, voi asian nähdä niinkin että pieni tutkija minussa haluaa nähdä mitä tapahtuu, kun tekee kokeita. Oli miten oli, käynnistin tasan viikko sitten kaksi viikkoa kestävän kasvojumppaprojektin tarkoituksena ottaa selville, saisinko samanlaisia tuloksia aikaan, kuin mitä jotkut ovat raportoineet. Innoittajanani on toiminut etenkin yksi Agelessin foorumeilla kirjoitteleva jumppaaja (ikääntyneempi kuin minä), joka kertoi vastaavan kahden viikon tehokuurijumpan ansiosta kasvojensa muodon muuttuneen pitkänomaisesta ovaalista enemmän kolmionmuotoisiksi.

Voin suorastaan kuulla korvissani hämmästyneitä naurunpurskahduksia ja kommentteja siitä, kuinka kasvojumpalla on mahdotonta muuttaa kasvojen muotoa – ainoa millä muotoon voi vaikuttaa, on leikkaus. Mutta elkääpä vielä innostuko naureskelemaan. Kun puhutaan nuorista ihmisistä, niin eipä jumppa tosiaan kasvojen muotoon vaikutakaan, ehkä vähän selkeyttää piirteitä ja ennen kaikkea ennalta ehkäisee juonteiden ja ryppyjen syntymistä. Mutta kun puhutaan tilanteesta, jossa ikää on neljäkymmentä vuotta ja yli tai kenties kuusikymmentä vuotta, niin asia on jo toinen.

Iän myötä nimittäin kasvojen lihakset hitaasti veltostuvat ja laiskistuvat – ihan niin kuin muillekin kroppamme lihaksille tapahtuu. Normaali arkipuuhailu ei tahdo riittää pitämään kroppaamme kovin timmissä kunnossa ja sama on tilanne kasvolihaksillakin: normaali lihasten käyttö puhumiseen ja ilmeisiin ei yksinkertaisesti riitä pitämään lihaksia muuta kuin ihan käypäisessä käyttökunnossa. Kun siis kasvojen lihakset laiskistuvat, ne myös väsähtävät, eivätkä enää jaksa pitää kasvoja samassa kuosissa kuin nuorena. Leukaa ei enää jaksa automaattisesti pitää korkealla, vaan se vähän väsyneenä laskeutuu alaspäin. Koko kasvojen alaosa venähtää, nenän ja ylähuulen väli pitenee samoin kuin alahuulen ja leuan väli. Poskien lihakset väsähtävät ja valahtavat vähän alaspäin ja koska lihakset ovat kiinni ihossa, myös iho laskeutuu kohti leukaa ja tuloksena ovat sekä nenä-suupieli-juonteet että heltat leukalinjassa. Kasvot siis pitenevät ja samalla muuttuvat leukalinjasta tasapaksummiksi ja leveämmiksi. Meistä tulee bulldoggeja 😀

Mutta tehdäänpä testi: nostakaa kevyesti sormenpäillä ihoa kohti takaraivoa jostain korvan etuosan/ohimon väliltä. Tuloksena on leukalinjan siliäminen ja nenä-suupieli -juonteiden pieneneminen, eikös vain? Olettaen siis, että on jotain siliämistä 🙂 Juuri tuonne korvan-ohimon lähistölle päättyvät ”isot” poskien lihakset (Zygomaticus minor ja Zygomaticus major), jotka nimenomaan vaikuttavat merkittävästi ulkonäköömme. Monessa hyvässä kasvojumpassa on aika paljon liikkeitä leuan alueen lihasten jumppaamiseen. Hyvä, ei siinä mitään vikaa. Mutta vaikka leuan lihakset olisivat kuinka jämäkässä kunnossa, niin heltat eivät välttämättä merkittävästi pienene ennen kuin aletaan kiinnittää huomiota myös poskilihasten jumppaamiseen, koska juuri poskilihakset nostavat leukalinjassa olevan ylimääräisen pussituksen ylöspäin, sinne minne se kuuluu.

No mikä se minun kasvojumppaprojektini siis on? Olen lukenut mm. FlexEffectin ja Agelessin foorumeilta siitä, kuinka jotkut ovat kokeilleet ”cheek boot camppia” – mikä ihme se olisikaan suomeksi… poskien tehojumppakausi? 😀 Ja siis tämän tuloksena eräs nainen raportoi kasvojensa muodon muuttumisesta. Ideana on, että kun on jo ”kokenut” kasvojumppaaja (= ei ihan aloittelija, lihakset jo vähän paremmassa kunnossa ja rutiinia itse jumppaamiseen), pidetään kahden viikon intensiivijakso tiettyjen kasvolihasten jumpassa. Intensiiviharjoitteluun voidaan valita mitä tahansa itselle tähdellisiä lihaksia. Usein kohteena ovat juuri poskien lihakset, koska ne vaikuttavat ulkonäköön niin merkittävästi, mutta kohteeksi voidaan tosiaan valita vaikkapa kaula (Platysma) tai silmänympärykset (Orbicularis oculi). Itse päätin ottaa kohteeksi juuri nuo poskien lihakset (Zygomaticus minor ja major sekä lisäksi Levator labii superioris) eli Agelessin jumpan kolme ensimmäistä liikettä. Kerron erillisessä postauksessa tarkemmin siitä, miten tuo intensiivijumppa toteutetaan, mutta nyt tosiaan on tämä testi menossa tasan keskellä eli seitsemän päivää on takana ja vielä seitsemän päivää jälkellä. Aikaa joka päivä kasvojumppaan menee minimissään puoli tuntia ja nyt ei puhuta mistään kasvojen silittelystä, vaan tiukasta jumpasta, jossa tulee hiki. Huh!