Mitähän uutta CFF:ään tiedossa, hmm

Vastaa

Lueskelin Carolyn’s Facial Fitnessin sivuilta käyttäjien kommentteja jumppaohjelmasta ja törmäsin mielenkiintoiseen asiaan. Eräs käyttäjä nimittäin toteaa seuraavaa:

”Well, not to go off forever …. the new exercises are fantastic. I did notice some difference in 2 weeks.  I decided to go 4 weeks and then write to you. What I have noticed is a definite tightening around the jaw, neck and ”wahoo” even some around the mouth.  All this in such a short time.  I believe I am doing the exercises correctly and I have to say they are fast and actually feel really good while doing them.  Nice added benefit.”

Eli uudet jumppaliikkeet ovat fantastisia ja käyttäjä on huomannut eroa kasvoissaan jo kahdessa viikossa leuan, kaulan ja suun ympäristössä. Hän pitää liikkeistä ja siitä, että ne on nopsaa tehdä ja tuntuvatkin vielä mukavalta.

Carolyn itse on kommentoinut tähän

”This routine is coming out in the December 2010 Newsletter so everyone who already owns CFFitness will be getting a video of how to do it.”

Carolyn lähettää asiakkailleen joka vuoden lopussa uutiskirjeen, jossa hänellä on aina ollut uusia jumppaliikkeitä mukana. Minusta ne ovat tähän mennessä olleet tosi kivoja, ja asiakkaana tuntuu mukavalta tämmöinen hyvä palvelu 🙂 Hänellä on tapana lähettää asiakkailleen myös edellisten vuosien kirjeet, jos siis tilaat jumpan tänä vuonna, saat kaikki aikaisemmat kirjeet – tai ainakin minä sain. Tulevassa tämän vuoden uutiskirjeessä olisi nähtävästi tulossa mukana joku video juuri näistä uusista liikkeistä, joita tuo ylläoleva käyttäjä noin hehkuttaa! Kovasti uteluttaa mistä mahtaisi olla kyse 😀 Vähän arvelen (mutta voin toki olla ihan väärässä), että kyseessä voisi olla joku uusi versio vuoden 2009 uutiskirjeen liikkeestä, jonka pitäisi olla tosi tehokas leukapussien karkottaja. Olen itse uskollisesti tehnyt tätä liikettä, ja on kyllä totta että leukapussini ovat pienentyneet. Mutta on aika vaikea sanoa mikä siihen on syynä, olen kuitenkin jumpannut muutenkin niin paljon. Oli mitä oli, hyvä juttu kuitenkin 😀

CFF:n käyttäjät siis voivat kärsimättöminä odotella joulukuuta 🙂 Kerron sitten vaikutelmia, kunhan saan uutiskirjeen käsiini.

Pussit silmien alla kasvojen komistuksena?

Vastaa

Jos tämmöinen riemunaihe aamulla peiliin kurkistaessa omista kasvoista löytyy, joko ihan vakituisesti tai vilkkaan viikonloppuillan jälkeen, niin konsteja tilanteen korjaamiseksi toki löytyy, tehoavatko ne, on sitten toinen asia. Perinteinen temppu  poistaa nestettä silmien alta on laittaa silmille kurkunsiivut tai teepussit. Jos ei kuitenkaan ole aikaa makailla aamuisin rentoumassa silmät kiinni kymmentä minuuttia, niin tässä yksi konsti, jolla voi koettaa taklata ongelmaa:

Vedä kevyesti mutta tukevasti sormillasi ihoa kohti oikeaa ohimoa. Käytä sitten vapaan käden rystysiä painellaksesi niillä oikean silmän alta hitaasti ja rytmikkäästi kohti ohimoa, aloittaen silmän sisänurkasta. Tarkoituksena on siis painella neste pois silmien alta mukaan nestekiertoon. Saman voi tietysti tehdä sormenpäillä, mutta ainakin itsestäni tuo rystysten käyttö tuntuu ihan mukavalta.

En ole itse päässyt testaamaan tämän konstin tehokkuutta käytännössä, kun juuri tällä hetkellä en kärsi kyseisestä vaivasta. Olen kuitenkin antanut kertoa itselleni, että ainakin joillakuilla siitä on ollut hyötyä. Kertokaahan, tehoaako?

(Kasvo)jumppaguru Jack LaLanne

Vastaa

Tässä taas lisää tavoitteita meille kaikille sekä kasvojumpan että ihan muuten vaan hyvässä kunnossa pysymisen tiimoilta. Katsokaa nyt tätä miestä! Hän on 94-vuotias 😀 Oma isoisäni eli 99-vuotiaaksi, mutta vaikka olikin melkoinen teräsvaari, niin ei hän Jack LaLannelle pärjännyt.

Eipä voi muuta sanoa kuin wau. Tämä mies on vielä 95-vuotiaana jumpannut joka aamu kaksi tuntia – puolitoista tuntia ensin punttisalilla ja päälle puoli tuntia uintia tai kävelyä. Wikipediasta löytyy tietoja hänen hurjista uintinäytöksistään, esimerkiksi 70-vuotiaana (1984) hän on uinut käsiraudoitettuna 2,4 km ja vetänyt samalla 70 paattia, joissa on ollut yhteensä 70 ihmistä. Että silleen. Ehkä meistä kaikista ei ole ihan siihen, mutta tuohon kasvojumppaan voisi olla 😀

Tästä videosta alkaa Jack LaLannen 30-osainen kasvojumppaohjelma, jota olen aikaisemminkin mainostanut:

Videot löytyvät YouTubesta hakusanoilla ”jack lalanne face workout”.

Mistä lisävastusta kasvojumppaan?

2 vastausta

Kasvojumppaan hurahtaneet ja etenkin sen myyntipuheen ostaneet, että vastuksen käyttö kasvojumpassa on tärkeä juttu, saattanevat pohtia miten kasvojumpassa on tarkoitus aikanaan lisätä vastusta. Kuntosalilla käydessähän pääriemunaihe on se, että huomaa jaksavansa nostaa kilon painavampaa punttia. Mutta mites sitten kasvojumpassa? Asia ei ole ihan yhtä suoraviivainen. Jos on aloittanut sellaisella kasvojumpalla, jossa ei vastusta juuri käytetä, niin vastaus on aika helppo: vaihtaa jumppaa vaativampaan. Mutta entäpä jos jo jumppaa vaikkapa FlexEffectin mukaan ja käyttää siis omia käsiään vastuksena? Pitääkö ottaa käyttöön minipunnukset ja mihin kummaan ne siinä naamalla asentaisi jumpatessa?

Vaan elkääpä huoliko! Olen taas viisastunut, kun olen lukenut FlexEffectin foorumeilta kouluttajien viestejä. Lisäpunnukset voi kasvojumpassa onneksi unohtaa, ne punnukset ovat ihan siinä omissa kätösissänne, näin kouluttajat vakuuttavat. Alkuun kun kasvolihasten kunto ei vielä ole kovin huima, pienempikin voima käsissä riittää väsyttämään kasvolihakset tyystin. Mutta samalla kun kasvolihaksissa alkaa olla enemmän jytyä, kasvojumppaaja itse lisää automaattisesti vastusta jumppaan – siis puristaa tai painaa lujempaa, käyttää yksinkertaisesti enemmän voimaa jumppaamiseen.

Täytyy sanoa, että vaikka en ole aktiivisesti asiaa aiemmin pohtinut, niin huomaan kyllä, että olen tämän parin vuoden jumppauran aikana selvästi lisännyt vastusta. En missään tapauksessa alussa olisi pystynyt jumppaamaan sellaisen vastuksen kanssa kuin nyt. Enkä kyllä toisaalta osannut jumppaliikkeitäkään niin hyvin, että olisin hoksannut mihin ja miten vastusta voi lisätä. Nyt kun liikkeet ovat tuttuja, olen jopa tehnyt pienoisia muunnelmia jumppaan (CFF) itse – siinä missä ohjeistetaan käyttämään omia sormia ”punnuksina”, käytänkin kämmenen kantaa jne. Ja osassa liikkeitä taidan vaan yksinkertaisesti tehdä liikkeen keskittyneemmin, tehokkaammin ja ”vaativammin” kuin mitä tein aloitellessani jumppaamista. FlexEffectissä yritetään taklata asiaa lisäksi sillä, että liikkeistä on muunnoksia, jolloin vaihteleva jumppa vaikuttaa vähän samalla tavoin kuin vastuksen lisääminenkin.

Yleensä kasvojumpasta sanotaan, että sillä on aika mahdotonta tehdä kasvolihaksille mitään kovin ikävää (vs. kuntosaliharjoittelu, jossa voi revitellä turhan isoilla painoilla ja loukatakin itsensä), koska omilla käsillään ei vaan PYSTY tekemään samalla tavoin vahinkoa itselleen – aivot eivät salli sitä 🙂 Toisaalta sama asia pätee toisinkin päin, vastus lisääntyy suhteellisen automaattisesti lihasten kunnon kasvaessa – aivot hoksaavat että vastus on hyödyksi.

Summa summarum: jos kasvojumppa alkaa tuntua kovin helpolta, niin ei kun vaan tekemään liikkeet intensiivisemmin!

Pohdintoja hamsterinpussien syvimmästä olemuksesta

Vastaa

… köh. Olen siis jo hyvän aikaa pohdiskellut miksi leukalinjani on sellainen kuin on ja miksi nuo ryökäleen poskipussit eivät vaan voi kiltisti kadota, vaikka kuinka jumppaan. No, ei minulla sinänsä siihen ole tullut mitään muuta vastausta pohdintojen myötä, kuin että parempi jatkaa jumppaamista. Mutta jos nyt joku muukin on yhtä hidas ymmärtämään sitä, millä tavoin leukalinja muuttuu ajan saatossa ja miten jumppaaminen siihen vaikuttaa, niin kerronpa jotain omia ajatuksiani. Ne eivät kyllä perustu kauhean syvälliseen tietämykseen kasvojen lihaksistosta, koska minulla ei sellaista ole 😛 Jotain pientä olen kuitenkin oppinut matkan varrella.

Mutta niin. Jos muistatte, niin ihmettelin aikoinani sitä, miksi leukani on muuttunut jotenkin näpsäkämmän näköiseksi, mutta samalla leukapussit sen kun korostuvat entisestään. Joku siihen tarjosi fiksun vastauksen, joka jäi sitten muhimaan päässäni: olisiko niin, että kun tiettyjen lihasten kunto paranee, niin leukalinja muuttuu ”terävämmäksi”, mutta koska toiset lihakset eivät vielä oikein pysy perässä, pussit eivät kuitenkaan häviä samaa tahtia, ennemmin oikeastaan korostuvat. Tietyn asteinen ”pöhötys” siis leukalinjasta katoaa ja pussit näkyvät entistä armottomammin sen ansiosta. Tämän teorian mukaan jumppa siis on tuottanut tulosta, mutta vielä pitää tehdä lisää töitä.

No, olen siis tätä pohtinut ja katsellut omia kuviani ja … no, kyllä se vaan taitaa olla oikea teoria 🙂 Katsokaapa tätä kuvaparia kaulastani ja leuastani:

Keväällä 2008 leukani ja kaulani ovat vielä kuvitelleet, että ne ovat oikeastaan aika lailla sama asia, ainakin tuosta pussien kohdalta. Tämän vuoden kevääseen mennessä ne ovat huomanneet olevansakin erillisiä, mutta pussit ovat vielä paikallaan. Tässä kuvassa tosin näyttää, että pussitkin olisivat aika lailla kaikonneet, mutta ei se pidä paikkaansa – kyllä ne siinä edelleen olla möllöttävät. Vieläkin, jos sopivasti painan leukaa rintaa kohden, niin leukalinjaan tulee ihan sama ilmiö kuin mikä tuossa vanhemmassa kuvassa näkyy, ja ihan muulloinkin pussit näkyvät.

Kahden (ja aika monen muunkin) lihaksen yhteispeliä

Tässä aika hiljattain törmäsin FlexEffectin julkisilla foorumeilla aiheeseen liittyvään keskusteluun ja ilokseni opin jotain pientä uutta tähän liittyen: leukalinjaan vaikuttaa mm. kahden lihaksen yhteistyö (ja lukuisten muiden todennäköisesti lisäksi, kasvojen lihakset kun ovat melkoinen verkosto), nimittäin Platysman ja Risoriuksen. Platysmahan on kaulan ja rintakehän peittävä iso lihas, joka nousee ihan Risoriukseen asti. Risorius puolestaan on suupielistä vaakasuuntaan kohti korvia lähtevä lihas. Näiden lihasten yhteistyönä hamsterinpussien pitäisi nousta, ja minulla mitä ilmeisimmin Platysma on reagoinut mukavasti jumppaan, mutta Risorius (ja kaikki ne muut poskien lihakset) ei ole ihan pysynyt perässä.

Jos siis leukapusseista yritätte päästä eroon, niin CFF:n mukaan jumppaavat, tehkääpä jumppa tiukasti selällään (jotta Platysma saa paljon jumppaa) ja tehkää normijumpan lisäksi Carolynin vuoden 2009 uutiskirjeessä esittelemää liikettä. Jos taas jumppanne on FlexEffectin kolmas painos, niin esimerkiksi 24a ja 24b ovat eritoten Risorius-jumppaa ja Platysmalle löytyy omat liikkeensä. Agelessissäkin on kaulajumppaliike (Platysma!) ja Risoriukselle omansa. Ja jos jumppanne on joku muu, niin kaiken maailman kaulanvenytykset siis auttavat Platysmaan ja tiukasti korvia kohti hymyileminen Risoriukseen.

Mutta niin! Kaikki kanssakasvojumppaavat (oi miten rakastan joitakin svetisismejä :D), jos olette törmänneet vastaavaan tilanteeseen kuin minä oman leuka-kaulakalustonne kanssa, niin älkää vaipuko epätoivoon! Päinvastoin, olkaa onnellisia siitä, että jumppa on tuottanut tulosta ja jatkakaa vain sitkeästi.

Pieni varoituksen sana kuitenkin

Niin… on aina hienoa puhua asiantuntevasti lihaksista niiden latinankielisillä nimillä ja kertoa kuinka mikäkin lihas vaikuttaa mitenkäkin kasvojen muotoon… Mutta kannattaa huomata, että me olemme kaikki erilaisia, myös siinä mielessä, miten lihakset ovat kiinnittyneet kasvoihin.  Voi olla että yhden hamsterinpussit katoavat jumppaamalla Platysmaa ja Risoriusta, ja voi olla että toisella niihin auttavat vaikkapa Platysma ja Zygomaticus major. Eli elkääpä hyvät immeiset alkako mihinkään spot trainingiin! Tässä lienee yksi syy siihen, miksi esimerkiksi Carolyn CFF:ssä on niin vastahakoinen tarkemmin puhumaan siitä, että mikä jumppaliike vaikuttaa mihinkäkin lihakseen, samoin kuin siihen että kasvojumppagurut ankarasti vastustavat spot trainingia. Jumpatkaa siis vaan mieluummin koko kasvoja, mutta vaikkapa erityisellä intensiteetillä ja huolellisuudella suurimpia ongelmakohtia.

Loma on sitten virallisesti ohi

Vastaa

Ainakin blogin osalta 🙂 Aika hyvin pidin pintani, enkä kirjoitellut mitään kasvojumppajuttuja blogiloman aikana. Ihan niin hienosti ei loma mennyt kuitenkaan kasvojumpan osalta kuin mitä suunnittelin – minullahan oli tavoitteena, että teen CFF:n viisi kertaa viikossa koko loman ajan, mutta vähän toisin kävi. Oltiin sen verran reissussa kuitenkin ja päivät oli pitkiä ja raskaita, että ei kyllä illalla kasvojumppa enää tullut mieleen. Mutta jumppasin yhtä kaikki! Ja ihan kohtuullisen määränkin.

Aina välillä ehdin ja sain aikaiseksi tehdä jumpan heti aamulla, ja se on selvästi ihan paras juttu kaiken kaikkiaan. Silloin on jumppa heti tehtynä pois, eikä tarvitse päivän mittaan miettiä, koska olis sopiva hetki jumpata. Kasvotkin ovat aamusta ihanan virkeät ja hehkeät 😀 Olen pääni puhki miettinyt, miten saisin homman toimimaan arkiaamuisin, mutta en oikein ole vielä keksinyt toimivaa systeemiä. Perheemme aamut ovat salama-aamuja, jolloin ei ole minuuttiakaan ylimääräistä aikaa. Minun siis pitäisi laittaa herätyskello soimaan 20 minuuttia aikaisemmin kuin tavallista, mutta sitä ei oikein mies arvostaisi ja itsellenikin se olisi aika vaikeaa, kun yöunet muutenkin tuppaavat jäämään turhan lyhyiksi. Mitään fiksua ratkaisua ei siis toistaiseksi ole tullut vastaan.

Vuoden maaginen raja aktiivista kasvojumppaamista alkaa muuten lähestyä! Hmmm… tai veikkaan että se on nyt jo saavutettu (kun ei ole tallessa sitä ”virallista” aloituspäivää). Näkyykö siis nyt sitä wau-efektiä,  jota pohdiskelin jo muutama kuukausi sitten ja jonka ”pitäisi” viimeistään tässä vaiheessa olla nähtävissä? No… en oikein osaa sanoa. Luulen että kyllä näkyy, ainakin jos vertaa vanhoihin valokuviin. Minulla on muutama vuosi sitten otettuja kuvia, joissa kasvoni ovat ehkä monessa suhteessa muuten paremmassa kunnossa, mutta ne ovat jotenkin ”pehmeämmät”, posket pyöreämmät, nenäkin ehkä pyöreämpi, silmät enemmän kiinni, leukalinja epäselvempi. Kiloja silti on ollut vähemmän kuin nyt. Nyt kun katson peiliin, näen satunnaisesti asioita, joita en muista ennen nähneeni: poskipääni nousevat korkealle hymyillessäni ja niiden alle tulee jännästi ”lommoa”, huuleni ovat sievästi törröllään, silmäni enemmän auki.

Tunnen olevani tyytyväisempi peilikuvaani kuin ehkä koskaan ennen elämässäni huolimatta siitä, että poskipussit, silmäpussit, otsarypyt ja ties mitkä hirvitykset voivat edelleen paksusti 🙂 Edes nuorena tyttönä en ollut yhtä tyytyväinen katsoessani peiliin. Ai että näytänkö nyt paremmalta kuin 20 vuotta ja 10 kiloa sitten…? 😀 No en varmaan. Mutta olen sinut itseni kanssa!

Hei, muistatteko vielä naiset (ja miehet) kuinka ihanaa ja kamalaa oli olla nuori? 😀 Oli hirveästi kaikenlaisia epävarmuustekijöitä elämässä, pohdittavaa ja opittavaa, kasvettavaa. En edes muista, että olisin silloin koskaan ollut kovin tyytyväinen, kun katsoin peiliin – aina oli jotain vialla.  Mutta toisin on nyt! On oikeastaan tosi upeaa olla tämän ikäinen, toivottavasti kaikkein isoimmat kipuilut hiljalleen takana, aikuinen nainen, tyytyväinen itseensä monella tavalla. Luulen että suurimpina tekijöinä siinä, että peilikuvakin on ihan kivan näköinen, ovat iän mukanaan tuoma itsevarmuus ja hyvä olo – tyytyväisyys itseeni sellaisena kuin olen, sen huomaaminen, että hei, olen oikeastaan ihan hyvä tyyppi. Ja lisänä sitten jumppaamisen mukanaan tuoma itsehallinnan tunne, ilo siitä että voin itse aktiivisesti vaikuttaa niinkin tärkeään asiaan kuin omiin kasvoihini.

Ugh, olen puhunut.

Blogi lomailee – ja minäkin :)

2 vastausta

Luulenpa että pari kolme viikkoa tässä pyörähtää niin, etten jouda naputtelemaan blogikirjoituksia. Tähän blogiin ei pysty edes ajastamaan tekstien julkaisemista, joten palataan taas asiaan joskus elokuussa. Minä aion nauttia auringosta (olen optimisti, huomaattehan) ja rentoutua perheen parissa (optimisti isolla O:lla, lukekaa vaikka tämä Talouselämän artikkeli perhelomailusta), saa nähdä pystynkö jopa pysymään irti tietokoneesta! Mutta kasvojumppaa en aio jättää loman ajaksi, päinvastoin, tavoitteena on jumpata jopa ahkerammin kuin normaalisti eli 5 kertaa viikossa CFF:n mukaan. Saa nähdä kuinka käy.

Alla kaikille perheellisillle lomainspiraatioksi kuva tuohon Talouselämän artikkeliin liittyen:

Tätähän se aina välillä on. Mutta ainakin pysyvät ajatukset pois työasioista 😛

Jos ette ole näihin törmänneet

Vastaa

Niin nyt törmäätte. Toivottavasti ei sattunut. FlexEffectillä on Youtubessa mukavia mainosvideoita, joita voi katsella ihan vaan huvikseen tai sitten kyylätä sillä silmällä, että miten videoissa esiintyvät kasvojumppaavat näyttävät jumpassaan onnistuneen (tai epäonnistuneen). Videoita löytyy 9 kappaletta ja ne ovat kaikki ihan kivaa katsottavaa. Ne on tietysti tehty FlexEffectin mainostamiseksi, mutta minusta ainakin on ihan hupaisaa katsella tuollaisia ”todistuksia” (aamen sisaret ja veljet, aamen).

Tässä videossa ”Licensed Esthetician” (kosmetologi?) Melony Galind todistaa:

Ja tässä vähän painavampaa tavaraa:

Kehonrakentajan kokemuksia:

Deborah Crowley itse esittelee FlexEffectin kolmatta painosta (siis sitä uusinta, joka on nyt myynnissä). Tässä näkee hyvin, että ei kasvojumppaaminen sinänsä tee ihmistä 20 vuotta nuoremman näköiseksi. Minusta Deborah Crowley näyttää hyvinsäilyneeltä, jonkun verran ikäistään nuoremmalta. Mutta tuo hyvinsäilyminen juuri onkin se juttu ainakin minulle 🙂

Näyttelijä kertoo jumppakokemuksistaan ja tuloksista:

Olympia Fournarakis kertoo omia kokemuksiaan – muistelen että Olympia olisi yksi FlexEffectin kouluttajista, tai ainakin ollut jossain vaiheessa:

Ja lisää henkilökohtaisia kokemuksia henkilöltä, jonka titteli on ”Medical recruiter” O.o Jos joku tietää, mitä tällaisella työnkuvalla varustettu henkilö tekee, niin kertokaa mullekin.

Mies tällä kertaa, kosmetologi tms.:

Ja vimppana vielä dermatologi (ihotautilääkäri) kertoilee omia ajatuksiaan:

Aika vaikuttava kokoelma videoita. FlexEffect on hieno jumppa. Siitä puhutaan ”facial buildinginä” eli olisko tuo sitten kasvojenrakennusta (vrt. kehonrakennus). Minusta ihan kuvaava ja paikkansa pitävä nimitys. On kiinnostavaa katsella näitä aktiivisia kasvojumppaajia esimerkiksi sillä silmällä, että arvioi heidän ikäänsä. Jännä juttu, mutta kasvojumppa ei suoranaisesti minusta nuorenna – tai siis… kyllähän aktiiviset jumppaajat näyttävät yleensä nuoremmilta kuin ikätoverinsa. Mutta nelikymppinen ei vaan näytä kaksikymppiseltä, vaikka kuinka jumppaisi – jotain muutakin meissä muuttuu siten, että tietyllä tavalla ikä näkyy kuitenkin läpi, vaikka kasvot olisivat kuinka tuunatut ja treenatut. Mutta haittaako se? Vai onko se peräti ihan hyvä asia?

Oisko tässä inspiraatiota ja haastetta riittävästi?

3 vastausta

Tämmöinenkin viehättävä tapaus löytyy youtuben loputtomista syövereistä:

Videolla esiintyvällä rouvalla on ikää 93 vuotta ja katsokaa miltä hän näyttää! Hän esittelee myös hiukan sitä, millaista kasvojumppaa tekee. Olisiko tässä jonkunlainen tavoite itse kullekin? Ensinnäkin jo se, että elää 93-vuotiaaksi ja pysyy fyysisesti mukavassa kunnossa ja toiseksi sitten se, että näyttää senkin ikäisenä noin viehättävältä. Rouvalla varmaan on hyvät geenit, mutta eivät pelkät geenit riitä tuohon, kyllä kasvojumpalla täytyy olla osansa asiaan. Katsokaa nyt vaikka hänen leukalinjaansa – moni 30 vuotta nuorempi nainen olisi kade siitä 😀

Kuis olis ystävät kalliit? Otatteko haasteen vastaan? Katsotaanko näyttääkö kukaan meistä yhtä hyvältä edes 75-vuotiaana? 😀 Minä ainakin lupaan omalta osaltani julkaista vertailukuvani reilun 30 vuoden päästä, jos silloin vielä henki sen verran pihisee, että kykenen siihen.