Laimeahko kaksivuotisjuhlapostaus

Blogini täyttää tänään kaksi vuotta! Hurraa!

Kuvittelin, että ehtisin tehdä hienon juhlapostauksen, vaikkapa valokuvakatsauksen tuoreimpiin jumppatuloksiini. Kyselin teiltä toiveitakin, että mitä haluaisitte lukea. Vaan toisin sitten kävi, en ole millään ratkennut tekemään mitään kunnollista katsausta jumppatuloksiin – kaikki vastikään ottamani valokuvat ovat olleet surkeita, ja vertailun tekeminen on ollut mahdotonta. Mutta katsaus jumppatuloksiin on kyllä tulossa vielä! Tässä vähän esimakua siitä, mitä tuleman pitää, mutta ilman kuvia:

Yleistä

Olen aina vain vakuuttuneempi siitä, että kasvojumppa on ”SE juttu” ja todella tehoaa. Huomaan selvästi, että lihakseni kasvoissa ovat vahvemmat ja jopa näkyvät, kun sopivasti irvistelen! Näytän yhtäkkiä jotenkin erilaiselta peilissä. Paremmalta, luulisin. Olen nyt jumpannut aika lailla neljä kuukautta FlexEffectin mukaan. Voisiko se saada aikaan jotain niin radikaalia lihaksissani, että peilikin näyttää tuloksen yleiskuvassa? Vai onko kyse Carolynin puhumasta ”youth jump” -ilmiöstä, eli siitä että tasaisin väliajoin kasvojumppaaja vaan näyttää nuoremmalta? Eli sama olisi siis voinut tapahtua yhtä lailla, jos olisin koko ajan jumpannut CFF:n mukaan(?).

Iho

En osaa sanoa, onko ihoni muuttunut edellisestä raportoinnista mihinkään suuntaan. Olen seikkaillut viime aikoina A-vitamiinivoiteiden, C-vitamiiniseerumin ja mikroneulauksen kanssa, ja atooppinen ihoni on välillä tykännyt kyttyrää näistä kokeiluista. Kokonaisuuten ihoni on kuitenkin mielestäni heleämpi ja paksumman tuntuinen kuin reilu kolme vuotta sitten, kun aloitin kasvojumpan. Silmäluomeni ovat kimmoisat ja sileät, eivätkä tunnu paperisilta, kuten tuntuivat ennen kasvojumpan aloittamista. Kaulani iho on selvästi kiinteämpi.

Otsa

Otsani vaakarypyt siliävät koko ajan. Vielä edellisen raportin aikaan ne tuntuivat selvästi sormiini, kun silittelin otsaa alhaalta ylös. Tällä hetkellä sormiin tuntuu enää hennosti kaksi ylimmäistä ryppyä. Kulmien välissä on tapahtunut jotain kummallista, kuten joku aika sitten raportoin. Yksi rypyistä – se entinen selkein ryppy – on aika lailla kadonnut ja tilalle näkyvämmäksi on tullut toinen ryppy, joka ennen oli vähemmän näkyvä. Hmm.

Silmät

Oikea silmäluomeni roikkuu edelleen alempana kuin vasen. Minulla on sellainen fiilis kuitenkin, että silmäni ovat avoimemmat kuin ennen, mutta kuvissa en ole tätä saanut toistaiseksi näkymään lainkaan. Peili kuitenkin ehdottelee toista.

Suoraan silmieni alla on ollut ehkä ennemmin kuopat kuin pussit – minusta nämä kuopat ovat täyttyneet ja silmänaluseni eivät ole enää niin tummat kuin ennen.

Korvat

Olen ahkerasti jumpannut korviani. Korvalehteni ovat mukavan pulleat ja pyöreät. Onko se jumpan ansiota? En ole varma, mutta sen tiedän, että ilman jumppaa ne voisivat olla ryppyisemmät. Katsokaahan korvia ympärillänne, niin näette mitä tarkoitan! 🙂

Nenä

Nenänvarteni on levinnyt jännästi. Tämän tuloksena minulla on taas vähän pottunokka edestä päin katsottuna 🙂 Se nyt ei ole kauhean positiivista, mutta muistan kyllä nuoruusajalta, että minulla tällainenkin huoli oli silloin. Jumppa siis on tehonnut, mutta en ole varma tykkäänkö tuloksesta.

Nenän vaakarypyt silmieni välissä ovat vähenneet selvästi. Toisaalta, atopia on nyt iskenyt kyntensä juuri tuohon kohtaan, joten valokuvat eivät oikein kerro tässäkään totuutta. Iho kun on kuiva, niin rypytkin ovat syvempiä.

Posket

Kun tunnustelen poskiani sisäpuolelta, siis siten että peukalo on suussa sisällä ja muut sormet ulkopuolella, niin tunnen ihan selvästi, että lihakset ovat paksummat kuin vielä kesäkuussa ja posket alkavat olla paremmin tasapainossa keskenään – vielä kesällä oikean posken lihakset olivat selvästi ”ohuemmat”. Tämän uskon olevan FlexEffectin ansiota.

Poskipäiden yläosassa olevat nestepussit ovat ja pysyvät, eivät ole minusta muuttuneet miksikään. Epäilen ihan tosissaan, että näistä en ehkä koskaan pääse eroon. No, aika näyttää.

Leukalinja

Siellä leukapussit ovat ja pysyvät… Ehkä ovat kuitenkin hiukan pienenneet? Tämä selvinnee, kun saan joskus kunnollisia vertailukuvia.

Kaula

Vaakarypyt kaulassa hädin tuskin tuntuvat sormiin. Ne löytää, jos tietää mistä hakee, mutta ei muuten. Kun aloitin jumppaamisen reilu kolme vuotta sitten, rypyt tuntuivat selvästi. Osa niistä kyllä näkyy edelleen kohtuullisen selvästi. Iho kaulassa on kyllä aika löysää, mutta ei tunnu ohuelta, päinvastoin. Ihon paksuudesta ja kimmoisuudesta minulla ei ole muistikuvia aiemmasta.

Dekoltee

Ei jokisuistoa näkyvillä. Jossain vanhassa valokuvassa siitä näkyy häivähdys. Olisiko niin, että jumppaaminen ja selällään nukkuminen olisivat yhdessä häivyttäneet jokisuiston ensimmäiset pysyvämmät merkit? Edelleen jos nukun kyljelläni, se ilmestyy dekolteeheni väliaikaisesti. Iho dekolteessa on yllättäväkin paksua ja kimmoisaa – ei muistikuvaa että se olisi muuttunut jumppaamisen myötä sen kummemmaksi.

*  *  *  *  *

Jatkoa luvassa kuvien kera.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s