Avainsana-arkisto: Omia jumppatuloksiani

Tämä ei ole maksettu mainos

Haluan vain muistuttaa, että jos harkitsee FlexEffectin ostamista, niin helmikuun loppuun asti jumpan saa hintaan $89.95 ja sen jälkeen hinta ilmeisesti nousee 120 dollariin. Tuohon päälle tulee postikuluja 13 dollaria ja hinnaksi jää alennetulla hinnalla jotain 70 euron paikkeilla.

Tsekkasin tosin FlexEffectin sivut ja ei siellä itseasiassa enää mainita missään tuota helmikuun loppua viimeisenä tarjouspäivänä – siellä lukee vain ”Limited Time Introductory Offer” eli rajallisen ajan voimassa oleva esittelytarjous. Ja voi siis toki olla, että tämä esittelytarjous on voimassa pitkäänkin 🙂 Mutta jos vakavissaan harkitsee, että ostaisiko FlexEffectin, niin ehkä nyt kanattaa tarttua tilaisuuteen, hinta tuskin tuosta halpenee kuitenkaan enää. Itse tässä odottelen jännityksellä koska oma jumppani saapuu, että pääsen testailemaan!

Olen jumpannut aika tiukasti viimeisen pari kuukautta Agelessin mukaan, koska se nyt vaan on NIIN lyhyt ohjelma, ja tehokaskin. Olen tosin lisännyt siihen Carolynilta edelleen aika paljon liikkeitä, melkein joka päivä 9 ekstraa Agelessin lisäksi. Nämä Carolynin jumpan liikkeet ovat kuitenkin sellaisia, että yhden pystyn tekemään autolla ajaessa ja muutkin esim. kesken työpäivän, kun tarvitsee pienen tauon. Carolynhan sinänsä sanoo, että hänen jumppansa pitäisi tehdä makuulla, mutta nämä liikkeet ovat kaikki sellaisia, että sopivat hyvin tehtäväksi istualtaankin. Olen muuten sitä mieltä, että jumppa on todella vaikuttanut kasvoihini ❤ Edelleenkään en saa kameralla tavoitettua sitä toisille näkyväksi, mutta jotenkin vain yleisilme kasvoissani on koko ajan parempi.

Kasvojumppaaminen kyllä on pitkäjänteistä puuhaa… Aina välillä pitää muistuttaa itselle, että eihän kuntosalillakaan käydessä kroppa parissa kuukaudessa kovin isosti muutu. Vuodessa sen sijaan tulee jo näkyviä tuloksia, jos ahkerasti käy. Miksi siis kasvot olisivat sen kummemmat?! Eli kärsivällisyyttä ja jaksoa jumpata tarvitaan… Tuntuu vain, että minäkin olen jumpannut nyt aika lailla puoli vuotta ihan ahkerasti … mikseivät siis kaikki inhat pussitukset ole jo hävinneet jonnekin? 😀 Onko jumppa IHAN turhaa?! Näihin fiiliksiin tarvitaan sitten niitä valokuvia – oman naaman kun näkee joka päivä peilistä, niin muutoksia ei huomaa. Mutta valokuvissa se näkyy yllättävän selvästi. Itse ainakin haen säännöllisesti uskoa jumpan toimivuuteen sillä, että katson sekä toisten ennen-jälkeen -kuvia, että myös omiani 🙂

Lupa nauraa :D

Seilatessani ympärin webbiä kasvojumppajuttuja etsien olen törmännyt toinen toistaan ihanampiin keksintöihin ryppyjen poistamiseksi ❤ Voisin tässä blogissani esitellä niiden parhaimmistoa ja aloitella vaikkapa suuhun laitettavista jumppavimpaimista:

Facial-Flex on vähän niin kuin hevosen kuolaimet, jotka laitetaan suuhun ja sitten pureskellaan.

Toinen vastaava laite on Flexaway:

Facial-Flexissä luvataan, että 2 * 2 minuuttia päivässä käyttöä riittää, Flexawayssa jopa vain minuutti kahdesti päivässä. Ja tuloksien mainostetaan olevan hyviä: Facial-Flex vaikuttaa kasvojen, leuan ja kaulan lihaksiin, lisää voimaa ja parantaa lihasten muotoa. Flexawaysta sanotaan ”Experience a visible change to your face in a matter of weeks – not months. Once your face is in shape, only a single minute of your day maintains the transformation indefinitely.” Siis vain muutamassa viikossa on mahdollista saada kasvoissa aikaan näkyvää muutosta ja kunhan lihakset ovat kunnossa, vain yksi ainukainen minuutti päivässä pitää kasvot ikuisesti nuorina. Kuulostaa aika houkuttelevalta, eikös! Ennen ja jälkeen kuvatkin ovat mukavan näköisiä.

Ovatko laitteet ihan höpöhöpöä?

Hmm, enpä tiedä. Facial-Flexin sivuilla on lista oikeista tieteellisistä artikkeleista, joissa on tutkittu Facial-Flexin käyttöä erilaisten lääketieteellisten ongelmien hoitoon, puheterapiassa ja kauneudenhoidossa. Ihan vakuuttavan näköistä. Pitäisi tietysti vielä kaivella artikkelit esiin ja todella lukea, mitä niissä sanotaan, jotta voisi oikeasti olla vakuuttunut asiasta. Flexawaylla ei ole luetella mitään näin vakuuttavaa omilla sivuillaan, mutta tietysti voisi ajatella, että jos toinen laite toimii, niin kenties toinen vastaavanlainenkin toimisi. Molemmilla sivustoilla tietenkin ankarasti vakuutellaan muutenkin laitteen tehokkuutta, mutta sanojahan maailmassa riittää…

Ja mites näitä ”kuolaimia” sitten käytetään?

No, niiden käyttö on todella yksinkertaista. Perusidea molemmissa laittessa on se, että niissä on kuminauha, joka luo vastuksen lihaksille. Kasvolihaksilla sitten tehdään työtä tätä vastusta vasten. Laite laitetaan suuhun ja tosiaan vähän niin kuin pureskellaan. Laite ilmeisesti venyttää suupieliä kohti korvia – vähän niin kuin jos laittaisi etusormet suupieliin ja venyttäisi. Ja ymmärtäisin, että nyt on tarkoitus suun alueen lihaksilla pistää hanttiin tälle venytykselle (tämmöinen kasvojumppaliikekin on muuten olemassa Thomas V. Hagertyn jumpassa Shape your face, kokeilkaapa, ihan tehokas). Facial-Flexin ohjeissa sanotaan ”Press the corners of your lips against the resistance while forming an oval. Fully compress, then release.” Siis: Paina suupieliä vastusta vasten siten, että suusta muodostuu soikio. Purista, ja vapauta. Tätä tehdään kaksi minuuttia kahdesti päivässä (siis neljä minuuttia yhteensä). Voi olla, että tuotteen mukana tulevassa videossa on vielä lisäohjeita. Flexawayn videossa neuvotaan nostamaan kulmat ylös ja pitämään niitä korkealla, samaan aikaan sitten tehdään vastaavaa jumppaliikettä kuin Facial-Flexin ohjeissa kuvataan. Flexawayssa neuvotaan vielä, että samalla työnnetään huulia eteenpäin, vähän niin kuin pussaustyyliin. Idean kyllä tajuaa, kun katsoo tuota Tomin jumppakuvaa ja kokeilee omilla sormilla mitä tapahtuu.

Tuloksia/käyttökokemuksia?

Ennen ja jälkeen -kuvia tietysti löytyy molemmilta, uskokoon niihin ken tahtoo. Minä uskon enemmän siihen, mitä luen foorumeilta aitojen (toivottavasti) käyttäjien kokemuksia. Aika sekalaisia kokemuksia raportoidaan, Facial-Flexistä ehkä positiivisempia kuin Flexawaysta. Joillakin laitteet toimivat, joillakin eivät. Negatiivisimmat kokemukset ovat niitä, joissa käyttäjät valittavat, että laitteen käyttö on aikaansaanut suupieliin ikävät pussit (lähinnä Flexawayn käyttäjiä). Tähän tosin jotkut ovat todenneet, että laitetta on ehkä käytetty silloin väärin. Mutta molemmista laitteista raportoidaan sekä hyvää että huonoa. Jotkut kertovat, että apua on ollut todella paljon, jotkut sanovat että molemmat vempaimet (etenkin Flexaway), ovat silkkaa roskaa.

Itse sanoisin kyllä vaan että mene, tiedä… Kokeilematta ei voi varmaksi sanoa mitään. Selvästikin laitteet vaikuttavat isommallekin alueelle kuin vain Orbicularis oris -lihakseen eli suun ympärystään, mutta varmaankin ensisijaisesti siihen. Vähän olisin huolissani siitä, ettei tämä lihas kehittyisi liikaa. Agelessissä Louise Annette varoittaa, että tätä aluetta kannattaa jumpata hiukan varoen. Jos jumppaa aluetta liikaa, voi seurauksena olla nenä-ylähuuli ja alahuuli-leuka -välien pitenemistä ja sen seurauksena kasvot pitenevät. Lihas on sidoksissa esim. poskien lihaksiin ja sen seurauksena siis varmaan jumppa vaikuttaa mm. poskiin. Mutta ikävänä sivuvaikutuksena saattaa sitten olla myös hiukan apinamainen lookki, kun suun ympärystä kohoaa … auts. No, en osaa oikeasti sanoa juuta enkä jaata. Jos rakastaa kaikkia ihania vimpaimia, niin onhan tässä taas yksi semmoinen 🙂 Itse taidan kyllä kuitenkin luottaa vielä toistaiseksi ihan vaan perinteiseen jumppaamiseen.

Omia jumppatuloksiani

Ai että onko minulla perinteisen jumppaamiseni seurauksena näkyvissä niitä tuloksia, joista olen luvannut raportoida? Noh… en suoraan sanoen oikein tiedä 🙂 En millään malta pitää taukoa jumpasta kuin aina yhden päivän silloin tällöin, joten en oikeasti voi tietää, mitä tuloksia pitempi lepo toisi näkyviin. En voi väittää, että juuri nyt tuntisin itseni jumppaamisen seurauksena erityisen hehkeän näköiseksi, ennemmin päinvastoin. Mutta sen voin sanoa, että ihan satavarmana jumppa on saanut kasvoissani aikaan muutoksia! Ne vaan ovat vielä niin hienovaraisia, että eivät oikein näy kuvassa. Esim. poskipääni ovat alkaneet selvästi nousta ja poskien alle on alkanut muodostua lievää ”lommoa”. Leukalinjani on muuttunut, nenänvarteni on tavallaan leveämpi (kuulostaa pahalta, mutta luulen että lopputulos on hyvä), pussit poskipäiden yllä ovat pienentyneet ja silmien alla olevat kuopat ovat alkaneet täyttyä, nenän rypyt silmien välissä ovat ihan vähän siloittuneet, nenä-suupieli -juonteet ovat loiventuneet. Silmäni ovat ehkä vähän avoimemmat kuin ennen. Otsani on edelleen aika ryppyinen (siis ryppyisempi kuin aikaisemmin) ja ihan niin kuin suupieleni olisivat enemmän alaspäin, auts. Olen sitä mieltä, että olen omaan silmääni vähän ”keskeneräisen” näköinen 😀 Mutta jälleen kerran pitää sanoa, että sivullinen ei varmaan kasvoissani huomaa mitään, eikä kamerakaan. Itse olen kuitenkin täysin vakuuttunut siitä, että olen matkalla kohti parempaa tulevaisuutta – eh… no, ainakin hivenen eri mallisia kasvoja.

Jos joku muuten sattuu huomaamaan, että kirjoittajan nimi on vaihtunut blogissani ”kasvojenkohotuksesta” ”minxiksi”, niin ihan sama henkilö täällä silti naputtelee juttuja – en vaan blogia luodessani tiennyt, että valitsemani nimi jää näkyviin kirjoittajan nimimerkkinä. Ja no, ”kasvojenkohotus” nyt on vaan minusta niin ärsyttävä nimimerkki, että oli pakko vaihtaa se 🙂

Nyt on tauon paikka

Olen epätoivoisesti yrittänyt tuijottaa peiliin ja nähdä tehojumppakauteni tuomia positiivisia tuloksia… Aina joskus olen näkevinäni pienen pilkahduksen, mutta enemmänkin naamani näyttää vaan väsähtäneeltä ja aika ankealta. Semmoisen hassun ilmiön kyllä tuo tehojumppakausi sai aikaan, että nyt toinen puoli kasvoistani on jumpatumpi kuin toinen 😀 Ei se kyllä todellakaan näy kenellekään muulle kuin minulle itselleni, kun osaan katsoa tiettyjä asioita, joten eipä siitä haittaa ole. Mikään yllätyskään se ei ole ollut – huomasin kaksiviikkoisen aikana ihan selvästi, että oikea puoli kasvoista ei oikein aina pysynyt jumpassa ihan yhtä tiukasti mukana, kun toistoja oli niin paljon. Mutta ei se mitään, korjailen asiaa hissunkissun sillä, että teen normaalit 20 toistoa liikkeissä ja sitten teen vielä vain tuolle ”huonommalle puolelle” viisi lisää. Ihan normi-ilmiö tämä tuntuu olevan, aika moni on raportoinut vastaavasta eri foorumeilla. Kuulemma tasaantuu ajan kanssa kyllä. Niin, ja on mulle ilmestynyt sille ”paremmalle puolelle” hymykuoppa 🙂 En edes muistanut, että minulla on joskus ollut sellainen, hih.

Jotain muutakin hoksasin tänään, ja sinänsä on oikeastaan vaan hyvä homma, että kasvoni muuttuvat vähän eri tahtia. En nimittäin varmaan muuten olisi huomannut sitä, että juuri se parempi puoli on muutenkin parempi nyt: olen valittanut että silmien ja poskipäiden välissä on typerän näköiset pussit  ja … no, en nyt oikein tiedä uskoisinko silmiäni vai en, mutta just tuolla paremmalla puolella ei enää oikein ole sitä pussia. Tai ainakin se näyttää erilaiselta kuin toinen puoli kasvoista. Ja silmieni alla on ollut tummat jäljet, nyt toinen puoli on selvästi vaaleampi kuin toinen. Hui! Voiko olla totta, että jumppa olisi oikeasti auttanut?! Olen napsinut kännykkäkameralla kuvia naamastani, mutta en kyllä kuvissa saa tuota eroa näkymään. Iso käytännön ongelma kuvien ottamisessa on yksinkertaisesti se, että on niin pimeää koko ajan. Kirkkaassa päivänvalossa saisi parempia kuvia kuin salamalla, salama kun latistaa niin kovasti. Mutta voihan olla että vain kuvittelen nuo muutokset…

Mutta siis kuitenkin yleisilme kasvoilla on jotenkin vähän uuvahtanut. Taitaa ihan oikeasti olla se hetki, jolloin kannattaa pitää kasvojumpasta vaan reilusti taukoa. En ole oikein kunnolla malttanut nimittäin tehojumppakaksiviikkoiseni (heh, hieno sana!) jälkeen pitää reilua taukoa, vaan olen tehnyt sitä ja tätä, ajatuksella että ”teen ihan pikkuisen vaan, eiköhän se ole käytännössä ihan sama kuin jos lepuuttaisin kasvolihaksia”. Mutta no, kaipa sitä on uskottava: ei se ole sama. Yleinen neuvo tässä vaiheessa on se, että pidä taukoa kunnes kasvot taas näyttävät kauniilta 🙂 Katsotaan nyt maltanko.

Ikinä enää en ala tähän, ikinä enää…

Auh… posket kipeät sisältä niin että jumpatessa meinaa itku päästä, peukalot valittavat jumpan jälkeen, pakko jumpata yöllä kun riittävän pitkää yhtenäistä aikaa ei löydy aikaisemmin, nenä-suupieli -juonteissa RYPYT, uusimpana juttuna poskien iho kumman ryppyinen… Ikinä enää en ryhdy tällaiseen puuhaan! Ja vielä on kaksi jumppakertaa jäljellä…

No okei, ehkä vähän dramatisoin 😀 Katsotaan reilun parin viikon päästä, miltä silloin tuntuu. Jos vaikka tulokset olisivat hyviä (toivorikasta ajattelua…), niin voipi olla, että mieli muuttuu ja parin, kolmen kuukauden päästä teen toisen samanlaisen rundin. Tai… jo nyt alkaa mietityttää, että olishan siinä samalla voinut vaikka jumpata Buccinatoria tai Risoriusta. Entä jos niille tekis samanlaisen tehokuurin tässä aika pian. Tai silmille! Silmien kanssa voisi tehdä vaan kaksi eri liikettä, siinähän pääsisi paljon lyhyemmällä ajalla. Huoh… ehkä minulla oikeasti on liian paljon vapaa-aikaa, kun suunnittelen tällaista (no, yöhän on pitkä).

Oikeasti minusta näyttää jo nyt, että jotain tulosta on tullut. En ole vielä ottanut valokuvia ja tehnyt vertailevaa analyysiä, mutta ajattelin maanantaina katsastaa tilannetta kuvien avulla. Mutta siis, tulosten pitäisi kunnolla alkaa näkyä vasta muutaman päivän, ehkä viikon ja kahden sisään. Näin ankaran jumppakauden jälkeen lihakset lähinnä kiljuvat lepoa ja ei olisi ihme, vaikka olisin vanhan noidan näköinen 🙂 Tosiasiassa näytän kyllä mielestäni vain hehkeämmältä. Jumpan jälkeen iho hehkuu ihanasti – aika uskomatonta kuinka paljon ulkonäköön vaikuttaa jo se, että kasvoilla on kaunis väri.

Poskien tehojumppakausi ei ole heikkohermoisia varten

Samoin kuin eivät vaatekauppojen sovituskopit räikeine valoineen… Varsinkaan näiden kahden yhdistelmä ei ole suositeltava! Kävin tänään Lindexissä ja eksyin sovituskoppiin ja satuin katsomaan kasvojani peilistä vähän lähempää, auh auh auh! Onhan minulla ollut nenä-suupieli -juonteissa myös hennot rypyt ”pohjalla”, mutta aika lyhyellä matkaa ja aika näkymättömät. No, eivät ole enää. Siis lyhyellä matkaa. Tai näkymättömät. Jos nyt en tietäisi kasvojumppaamisesta sitä mitä tiedän, niin lopettaisin poskien tehojumppani just tähän näin ja unohtaisin varmaan kasvojumppaamisen kokonaan. Mutta onneksi tiedän, joten aion sitkeästi jatkaa vielä toisen viikon, karmeista uusista rypyistä huolimatta.

Ai että millä perusteella uskallan kuitenkin jatkaa? No, monissa jumpissa mainitaan siitä mahdollisuudesta, että jossain vaiheessa tulee ns. ”ruma kausi”. Eli kun jumpataan lihaksia kovasti, niin saattaa tulla peräti uusia ryppyjä, kun lihakset ”vaihtavat paikkaa”, tai vanhat rypyt saattavat tulla selvemmin esiin. Ensimmäinen ajatus on tietenkin ”apua, nyt heti lopetan jumpan! kasvoni näyttävät kamalilta!” Moni todella lopettaa jumpan siihen ja huomaa kuinka pian lopettamisen jälkeen kasvot näyttävät taas todella hyviltä. Johtopäätöksenä on tietysti se, että kasvot näyttävät hyviltä, koska jumppa lopetettiin, ja jumppaa ei siis kannata enää jatkaa. Mutta mutta. Asia onkin toisinpäin 🙂 Kasvot näyttävät hyviltä, koska niitä jumpattiin jonkun aikaa ahkerasti. Lihakset saivat liikuntaa ja hakivat muotoaan ja olivat levon tarpeessa. Sopiva määrä lepoa oli lihaksille hyväksi ja tämä näkyi sitten positiivisena muutoksena kasvoissa. Todellisuudessa kasvot näyttivät siis paremmilta juuri jumpan ja levon yhdistelmän ansiosta, ei vain sen ansiosta, että jumppa lopetettiin.

Tätä ”rumaa kautta” yritetään monessa jumpassa kiertää jotenkin. Carolyn väittää, että hänen jumppansa on suunniteltu siten, että rumia kausia ei tule lainkaan. Agelessissä puolestaan jumpataan harvemmin, mutta sitäkin tehokkaammin, ja tätä kautta yritetään antaa lihaksille sopiva määrä lepoa, niin ettei rumia kausia tosiaankaan tule.

Mutta tehojumppakausi on raskas kasvojen lihaksille, jotka eivät sen aikana saa kaipaamaansa lepoa. Sen vuoksi tehojumppakauden aikana tai sen päätteeksi peilistä saattaa kurkistaa väsähtänyt noita-akka. Ei kovin positiivinen näky. Tehojumppakauden jälkeen onkin tarpeen pitää hetki kokonaan lomaa jumppaamisesta. Pari päivää vähintään, kenties jopa viikko. Joka tapauksessa jumppaaminen kannattaa tauon jälkeen aloittaa kevyesti. Tehojumpan positiivisten tulosten voi odottaa näkyvän peilistä noin kahden viikon sisään jumpan lopettamisesta.

Apua, otsani on ryppyisempi kuin ennen kasvojumppaa!

No on se. Tai ainakin kun katson peiliin, niin minusta otsassani on paljon selkeämmät rypyt kuin ennen. Kuvaa en ole jaksanut ottaa todisteeksi suuntaan tai toiseen. Oikeasti en kyllä ole asiasta yhtään pahoillani, päinvastoin 😀 Uskon, että on kyse siitä ilmiöstä, mistä sekä Carolyn että Louise Annette puhuvat. Carolyn sanoo, että ei pidä säikähtää, jos jossain vaiheessa rypyt alkavat näyttää selkeämmiltä kuin aikaisemmin. Hänen mukaansa ”Sometimes when the wrinkles are very deep and you start face exercises, you will see these wrinkles to look wider and therefore ’bigger’ for a while but actually WAIT! They will flatten out, smooth out and finally disappear.” Eli joskus kun rypyt/juonteet ovat kovin syviä, niin kasvojumppa saattaa alkuun tehdä ne selvemmän näköisiksi, kun ne tavallaan ”aukeavat” (näin olen itse tulkinnut asian), ja kun itsepäisesti jatkaa jumppaa, niin rypyt/juonteet sitten oikenevat ja loppujen lopuksi katoavat.

Louise Annette puolestaan varoittelee juuri otsalihaksiin kohdistuvan jumpan yhteydessä siitä, että jos jumppaa näitä lihaksia kovin ahkerasti, niin tuloksena voi hetkellisesti olla vähemmän kaunis otsa. Varsinkin frontalis-lihas eli iso otsalihas kulmakarvojen yllä on taipuvainen siihen, että rypyt syvenevät, kun lihasta jumppaa: ”The frontalis especially will assume its furrowed shape for longer and more extremely the more often you use it, and this increase in furrowing can go on for a long time before the muscle becomes strong and elastic enough to lie flat again.” Toisin sanoen voi mennä aika pitkäkin aika ennen kuin otsalihas on riittävän vahva ja elastinen, että se napsahtaa sievästi sileäksi, eikä jää uurteiseksi. Siksi Louise Annette sanookin, että jos ei halua että jumppa saa väliaikaisesti aikaan vähemmän pukevia muutoksia kasvoissa, niin esimerkiksi tätä lihasta ei kannata harjoittaa kovin usein.

On muuten aika valtava ero otsassa, kun otsalihas on rentona! Kannattaa kokeilla joskus, vallankin jos otsassa on jo uurteita. Minä ainakin tunnen uurteet ihan selvästi, kun vedän sormenpäitä hiusrajasta kohti kulmakarvoja ja painan samalla aika lujaa. Mutta sitten jos rentoutan otsan esim. tämän Yhteishyvän kasvojumpan ohjeiden mukaan (kohta 5), niin kun sitten silittelee otsaa vastaavasti, niin juonteet tuntuvat sormissa todella paljon matalammilta. Tämä ajatus kasvojumpankin takana on: lihasta jumpataan niin, että se voimistuu. Kun siinä on voimaa enemmän, se on myös elastisempi ja palaa levossa ihan rennoksi eikä siihen jää juonteita. Sehän Botoxinkin käytön idea on! Kun Botoxia ruiskutetaan otsaan, otsa siliää. Tämä siliäminen ei suinkaan johdu siitä, että lihas pakotetaan liikkumattomaksi ja siten estetään ryppyjen syntyminen. Botoxin teho johtuu nimenomaan siitä, että se halvaannuttaa lihaksen ja samalla rentouttaa sen niin täysin, että otsan uurteet oikeavat ja jäljelle jää vain hentoja jälkiä. Ja jos ette usko, niin katsokaapa joskus jotakuta, joka on onnettomuudekseen saanut toispuolisen kasvohalvauksen. Se puoli otsasta, joka on halvaantunut, on kauniin sileä, kun toinen puoli saattaa olla vaikka kuinka ryppyinen. Botox toimii täsmälleen samalla tavalla.

Kuukausi Agelessiä takana – kyllä kannatti!

Nyt olen kasvojumpannut aika lailla kaksi kuukautta todella ahkerasti putkeen. Ensin Carolynin jumppaa ja sitten kuukauden verran Agelessiä. Ja tulokset näkyvät 🙂 Olen yhtenä hymynä, kun katson peiliin ❤ On kannattanut uhrata tämän verran aikaa päivittäin ulkonäköön!

Mitä siis kasvoissani on ollut/on edelleen ”vikana”? Ei kovin paljoa loppujen lopuksi. Näytän edelleen  ikäistäni nuoremmalta, niin kuin olen aina näyttänyt, ja varmasti moneen silmään kasvoni eivät näytä ollenkaan siltä, että niissä olisi jotain ongelmaa. Mutta mutta… Kun kriittisesti itse katson omia kasvojani ja vertaan vanhoihin valokuviin, niin jo toki muutoksia on tapahtunut. Nyt on erittäin hyvä hetki alkaa tehdä asialle jotain, kun muutokset ovat vielä pieniä – ja voi, jos olisinkin keksinyt kasvojumpan jo kymmenen vuotta sitten! Mutta kun en, niin:  Posket ovat alkaneet roikkua. Tuskin sitä muut huomaavat, mutta itse tiedän. Ja kun tsekkasin nuoruuskuviani, niin kasvoni eivät todellakaan ole olleet kulmikkaat (niin kuin muistelin), vaan leukalinja on ollut pehmeän pyöreä. Kulmikkuus on siis puhtaasti iän tulosta = heltat, roikkuposket. Turha sitä on itseään huijata, sitä se on.

Poskipäät ovat laskeneet alaspäin, joten ne eivät ole enää niin korkeat kuin joskus nuorena. Sivukuvasta tämän näkee. Poskipäiden alla ei enää ole sellaisia lommoja kuin aikaisemmin. No ei se mikään itseisarvo olekaan, iän myötä lommot voivat näyttää vähemmän viehättäviltäkin. Mutta kyllä ne siellä olisivat kivat olemassa, korostaisivat poskipäitä. Suupielissä on pientä aavistusta siitä, että suunta on alaspäin kohti leukaa. Kun katsoo sopivassa valaistuksessa otettua kuvaa, tämä näkyy ihan selvästi. Silmäluomet pussittavat ehkä hiukan silmien päälle, mutta eivät pahasti. Minulla on varmaan aina ollut hiukan raskaat silmäluomet.

Nenä-ylähuuli väli on pidentynyt. Kirjoittelen tästä lisää joskus myöhemmin, mutta tämä on yksi niistä asioista, joissa ikä näkyy. Onneksi tällekin asialle voi tehdä jotain.

Mikä inhottavinta, silmien alla on pussit! No ei ihan silmien alla, siinä ohuessa ihossa, mutta poskipäiden yläpuolella, oikeastaan silmäkulmien alla. Huh, niistä en tykkää.

Tietysti lisäksi on ryppyjä: Otsani on yllättävän ryppyinen, en ole huomannut sitä aikaisemmin, kun otsatukka on peittänyt sen. Ja silmäkulmissa on naururypyt, mutta oikeastaan vaan tykkään niistä. Nenänjuuressa silmien välissä on hassuja vaakaryppyjä, niistä olisi kiva päästä eroon, mutta onneksi silmälasit aika hyvin peittävät ne. Niin, ja tietysti hennot rypyt nenästä suupieliin. Huulissa on pystyryppyjä. Ne ovat varmaan ainaisen huulten rohtumisen eli atopian tuotosta, mutta onneksi huulten rajassa ei kuitenkaan vielä syviä ryppyjä ole. Mutta rypyistä en ole erityisen murheissani, katson vain uteliaana mahtavatko ne kadota minnekään kasvojumpan myötä. Silittelen niitä toki Carolynin oppien mukaan. Hauska nähdä onko sillä mitään vaikutusta. Tuloksista ja menetelmästä lisää myöhemmin 🙂

Mitäkö sitten tässä parin kuukauden aikana/tuloksena on tapahtunut? En tiedä onko Carolynin kasvojumpan vai Agelessin ansiota (luultavasti molempien yhteisvaikutus), mutta leukalinjani on selvästi silinnyt eli poskipussit ovat pienentyneet. Samoin profiilikuvasta näkyy, kuinka poskeni ovat kohonneet. Kunhan ero aikaisempaan on riittävän selvä (heh, olen toivorikas ja uskon että tilanne paranee kunhan vain jumppaan lisää), laitan kuviakin näytille. Vielä erot eivät ole suurensuuria, mutta mielestäni ihan selviä. Kasvoni vaan näyttävät paljon freesimmiltä ja nuorekkaammilta.