Carolynin vanhoja ohjeita

Hortoillessani epämääräisesti verkossa törmäsin yllätyksekseni Wrinkle-Free Skin Care Tips -saittiin, jolta löytyi joitakin Carolynin ilmaisjumppaohjeita. Ne ovat samantapaisia kuin mitä varsinaisessa CFF-jumpassa on, mutta eivät sitten kuitenkaan ihan samoja. Ohjeena annetaan, että kutakin jumppaliikettä tehdään 3 * 10 liikkeen sarjaa, eli yhteensä 30 liikettä. Ko. saitilla on muutenkin paljon kaikenlaista ihonhoitoon liittyvää. Vaikka minun silmääni saitti onkin vähän … halpa … niin sisältö ei näytä hassummalta. Mutta ne liikkeet:

1. Kulmien nosto – kohottaa koko silmien aluetta

  • Aseta kolme sormea kummastakin kädestä kulmien alapuolelle
  • Nosta kulmia sormilla ylöspäin ja pidä siellä, yritä sitten painaa kulmia alaspäin
  • Pidä jännityksessä laskien kymmeneen, rentouta sitten

2. Alasilmäluomen nosto – kiinteyttää alempaa silmäluomea

  • Silmät auki, aseta kolme sormea kummastakin kädestä molempien poskipäiden päälle ja käännä päätä pitkälle taaksepäin
  • Yritä nyt sulkea tai ainakin räpäyttää alempia silmäluomia
  • Pidä jännityksessä laskien kymmeneen, rentouta sitten

3. Poskien nosto – poskilihasten kiinteytys

  • Aseta kämmenen kanta molempien poskipäiden päälle
  • Hymyile niin leveästi ja ”lujaa” kuin pystyt, tunnet kuinka posklilihaksesi ja kätesi nousevat hiukan
  • Yritä painaa poskilihaksia alaspäin käyttäen kämmenen kantaa apuna
  • Pidä jännityksessä laskien kymmeneen, rentouta sitten

4. Leukapussien nosto – kiinteyttää hamsterinpusseja

  • Aseta peukalosi ja etusormesi molemmille puolille leukaa, tunnustellen leukaluuta
  • Suu suljettuna hymyile suupielet kohti korvia
  • Käytä peukaloa  ja etusormea pitääksesi lihaksia paikallaan eli luoden vastusta, ikäänkuin yrittäisit pysäyttää hymyn
  • Pidä jännityksessä laskien kymmeneen, rentouta sitten

5. Kaulan nosto – kiinteyttää kaulan etuosaa

  • Paina kielesi kitalakeen
  • Käännä päätä taaksepäin niin pitkälle kuin saat ja pidä kieli tiukasti painettuna kitalakeen
  • Laske nyt päätä alaspäin ja tuo leukasi kohti rintaa, mutta muista pitää kieli koko ajan kitalakea vasten
  • Pidä jännityksessä laskien kymmeneen, rentouta sitten

Nämä ovat kaikki kyllä ihan fiksuja liikkeitä, joskaan eivät tietysti kata kaikkia kasvojen lihaksia, tärkeimpiä kuitenkin. Jos vaikka vain näitäkin liikkeitä tekee ahkerasti 5 kertaa viikossa puolen vuoden, vuoden ajan, niin uskon että tuloksia näkyy.

Hui! O.o Botox vaarallista! Parempi vaan jumpata!

Törmäsinpä pelottavaan uutiseen toukokuulta 2010, eli ihan tuoretta tietoa:

Botox may be famous for erasing frown lines, but it also may disrupt an important chain of communication between the face and the brain.

Not only do our facial expressions reflect our emotional ups and downs, they appear to send crucial feedback to our brain, suggests a growing body of research. Without that full feedback loop, our ability to understand — and be understood — might be constrained.

In a recent study of women undergoing cosmetic treatment with Botox, researchers found that the treatment, which blocks facial nerve impulses, seemed to slow the ability to comprehend emotional language.

Eli samalla kun Botox lamauttaa otsalihaksen niin, että rypyt katoavat, se myös tekee tuhojaan kasvojen ja aivojen väliselle kommunikaatiolle. Kasvojen ilmeemmehän heijastavat tunnetilojamme, mutta samalla ne myös ruokkivat aivoja – kun hymyilet, niin lähetät aivoille signaalin hymystä ja sen seurauksena aivot tulkitsevat, että olet onnellinen, siispä seurauksena on fysiologisia muutoksia, jotka saavat sinut onnelliseksi 😀 Hymyile siis, niin tulet onnelliseksi! No, Botox ei onneksi vaikuta hymyyn, mutta joihinkin muihin ilmeisiin kyllä, kun se estää kulmien kurtistamisen.

Seurauksena sitten voi olla se, että aivojen ja kasvonilmeiden yhteispeli ei toimikaan niin kuin pitäisi ja tämän tuloksena botoxoidulla henkilöllä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita ja toisaalta muilla vaikeuksia ymmärtää hänen kommunikointiaan. Testissä havaittiin, että Botox-hoidon jälkeen testihenkilöt olivat hivenen hitaampia ymmärtämään surua tai vihaa kuvaavia lauseita kuin ennen hoitoa. Positiivisissa lauseissa ei ollut mitään eroa aikaisempaan.

Tulokset viittaavat siihen, että omat kasvojenilmeemme saattavat auttaa meitä ymmärtämään ja tulkitsemaan kieltä ja sosiaalisia konteksteja. Kun kasvonilmeet eivät toimi normaalisti, sen seurauksena saattaa olla, että oma ymmärryksemme on vajavaista. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa saattaakin olla tuhoisaa se, että tulkitsemme sekunnin murto-osan verran myöhässä keskustelukumppanin ilmeitä tai sanoja tai toisaalta emme itse pysty tuottamaan normaalilla nopeudella tiettyjä ilmeitä.

Nämä tulokset sopivat hyvin siihen teoriaan, että kehomme toiminnot muovaavat ajatteluamme, kuten edellä kuvaamani ”hymyile, niin tulet onnelliseksi”. Olen ehdottomasti hymyilemisen kannalla – hymy kaunistaa! Hymyilevistä kasvoista eivät edes leuan hamsterinpussit näy 😀 Siispä: hymyillään ja kasvojumpataan ennemmin kuin botoxoidutaan!

Kehu itseäsi!

FlexEffectin foorumeita lukiessa yksi kouluttaja on minulle ylitse muiden: mies nimimerkillä Sean. Muutkin kouluttajat ovat kivoja, mutta erityisesti pidän Seanin pohdiskelevasta ja perinpohjaisesta tyylistä. Hän on lisäksi todella kiltti ja keskustelee huolellisesti ja kauniisti – ehkä vähän hassusti ilmaistu, mutta hän oikeasti valitsee selvästi tarkoin sanansa ja yrittää puhua ystävällisesti ja loukkaamatta toisia 🙂 Häneltä löytyy aina monenmoisia pieniä ja isoja viisauden jyväsiä.

Viimeisin mihin törmäsin oli tämä: Sean kehottaa asiakkaitaan aina katsoessaan peiliin löytämään peilikuvasta jotain positiivista. Hän toteaa:

”Sounds silly, but you’d be amazed at how often we go through life with just negative thoughts (such as oh my nose is too big, I’ve got terrible hollows, my face is sagging, my lips are too large) that we would never dream of saying to another person, but we are literally giving our cells that kind of negative feedback. When you change the message that the cells get you can usually feel quite a dramatic difference.”

Eli ihan liikaa tässä elämässä kiinnitämme huomiota negatiivisiin asioihin, liian isoon nenään tai poskien roikkumiseen, asioihin joita ei koskaan kommentoisi jonkun toisen kasvoissa. Mutta itsellemme olemme ankaria ja työnnämme negatiivista viestiä koko kehollemme. Ei hyvä! Siispä, otetaanpas kaikki yhteiseksi kampanjaksi se, että jos ei peilistä aina löydykään se maailman kaunein naama, niin ehkä sieltä kuitenkin löytyy pitkät silmäripset, kauniin malliset kulmakarvat, roikkuvien poskien vastapainoksi avoimet silmät… Tai kenties hyvä iho. Jokaisessa meissä on jotain (paljonkin) kaunista! Anna itsellesi lupa nauttia siitä.

Oi! Taas uusi ihana vimpain!

Kesä + ylipitkät työpäivät ennen lomaa = blogi kärsii (tosin niin kärsii moni muukin asia, kuten perhe, kodin siisteys, ruoanlaitto, pyykinpesu ja tietysti peilistä näkyvä naama, kun ei ehdi nukkua riittävästi ja stressikäyrät huitelevat taivaissa). Mutta aina jossain välissä ehtii kaivamaan esiin hassuja asioita ja tässäpä taas yksi:

Hah, tiesittekö, että pitämällä tätä vimpainta suussanne tunnin verran kerrallaan, kaksi kertaa päivässä, joka kolmas päivä, kello kääntyy kymmenen vuotta taaksepäin?! Kyseessä on siis Oralift, suuhun laitettava … ööö… juttu, joka saa aikaan sen, että kasvojen lihakset joutuvat tekemään töitä ja sitä kautta sitten kasvojen muoto paranee.

Hammaslääkäri asentaa vehkeen suuhun sopivaksi ja sitten eikun vaan valitaan sopiva hetki päivästä, laitetaan vehje suuhun hampaiden väliin ja ollaan tunnin verran hassun näköisiä 😀 Tarkoitus on, että kun laite on suussa, niin suu pistetään semmoiseen asentoon, että poskihampaat eivät koske laitteeseen eli ovat oikein reilusti irrallaan toisistaan, mutta huulet kuitenkin pidetään yhdessä. Tässä asennossa kun ollaan tuo pari tuntia päivässä, niin johan siis kasvolihakset jumppaantuvat.

Kymmenen päivän käytön jälkeen laitetta testannut toimittaja raportoi seuraavia tuloksia:

”I’m astonished to see that there is already a subtle but definite difference. My lips look fuller, my jawline is tighter and more defined, and my cheeks look firmer and higher.

Even my skin looks smoother. Best of all, my profile, which I’d always loathed, looks so much better – younger even – because of the new smoothness of my neck, increased lip volume and the tightening of slackness under the jaw.”

Hän oli käyttänyt laitetta joinakin päivinä vain 10-20 minuuttia eli selvästi alle suositellun ajan, mutta silti kasvoissa oli havaittavissa hienoisia muutoksia: huulet näyttivät täyteläisemmiltä, leukalinja tiukemmalta ja posket korkeammilta. Ihokin tasoittui ja profiili näytti paremmalta.

Oraliftin omilta sivuilta löytyy ennen ja jälkeen -kuvia, joissa voi halutessaan nähdä muutoksia. Ongelmana näissä kuvissa on aika lailla vakiojuttu, mihin aina törmää ennen ja jälkeen -kuvien kanssa: kuvat ovat sen verran pieniä, että niistä vaan ei saa riittävästi selvää.

Toimittajan kommentit siis kuitenkin kuulostavat lupaavilta. No, nopsalla haulla en löytänyt Suomesta mainoksia Oraliftistä, joten ulkomailta sitä ilmeisesti pitäisi mennä hakemaan, jos haluaa moista vehjettä testata. Halpa testi on myös se, mitä itse kokeilin (no! aina pitää kokeilla!) eli poskihampaat reilusti irti toisistaan, leuka alas ja huulet yhteen. Ilmeestä tulee kyllä hiukan vähämielinen, mutta pakkokos tuota on julkisesti tehdä. Itse kokeilin autossa työmatkalla pitää tällaista ilmettä noin puolen tunnin ajan, ja täytyy kyllä sanoa, että kyllä se johonkin tehoaa 😀 Ylähuuleni väpätti ja tärisi väsymyksestä jo aika pian ja muutenkin leuan ja poskien seudulla tuntui, että jotain on tehnyt. Voisin siis kuvitella, että Oraliftistä ihan tosissaan voisi jotain hyötyä olla. Mutta että sillä korvaisi kasvojumpan…? Ei kiitos. Mutta voisihan tuommoisen kanssa tietysti iltapuhteina blogia kirjoittaessa istuskella 😀 Taitaa ainakin minun osaltani olla vaan parempi, ettei Suomesta tuota laitetta saa, voisi vaan tulla kiusaus laittaa siihen rahaa.

t. nimim. Noku tykkään kaikista ihanista vimpaimista

Uskoako vai ei – mitä kuvat oikeasti kertovat

CFF:n sivuilta löytyi taas uusia ennen ja jälkeen -kuvia – mielestäni ihan kivan näköisiä tuloksia. Sen jälkeen kun tein oman kuvakoosteeni ja yritin epätoivoisesti löytää sopivia kuvia, jotka kertovat totuuden, eivätkä liioittele tuloksia kumpaankaan suuntaan, olen taustaprosessina miettinyt miten kuvia pitäisi ottaa, että ne todella olisivat totuudenmukaisia. Olen tästä blogannut aikaisemminkin, eikä asia siitä ole tietysti sen kummemmaksi muuttunut – kuvat pitäisi ottaa mahdollisimman samanlaisessa valaistuksessa, saman väriset vaatteet päällä, samanlainen kampaus, ei meikkiä … jne. Mutta jostain kummasta syystä se vaan ei tahdo onnistua ainakaan minulta. En vaan millään saa kuvista riittävän samankaltaisia, että tuntisin että ne ovat suoraan vertailukelpoisia. Pöh.

Yksi vinkki minkä tästä näin (varmaankin FlexEffectin foorumeilla) oli, että kirjaisi ylös kuvausolosuhteet – mikä kellonaika, mikä paikka, kameran asetukset, vaatteet… Ja sitten yrittäisi replikoida tilanteen aina mahdollisimman hyvin. Mutta entäs sitten, kun niistä kuvista tuleekin huonoja… Ehkä fiksuinta on se, että tekisi juuri noin, mitä suositellaan, ja sitten vaan lisäksi räpsisi paaaaaljon erilaisia kuvia eri kuvakulmista ja eri valaistuksellakin.

Oletteko onnistuneet kuvaamisessa tässä mielessä? Näkyvätkö tulokset kuvissa niin selvästi, että epäilevä Tuomaskin niihin uskoo?

Ai ettei kasvojumpalla saa lihaksia kipeiksi…

MTV3:n Helmi-sivuilta löytyy Leena Kiviluoman mukava ja innostava haastattelu kasvojumppaamisesta vuodelta 2006. Mutta yksi asia kyllä heti haastattelun alussa menee pahasti pieleen. Haastattelija nimittäin kysyy Kiviluomalta ihan alkajaisiksi, että voiko kasvojumpata lihaksensa kipeiksi, ja tähän Leena Kiviluoma vastaa, että kasvolihakset ovat sen verran pieniä, että eipä niitä jumppaamalla saa kipeiksi, vaan tuloksena on vain mukavan napakka olo. Ihmettelen kyllä, että mikä paikka minulla sitten kasvoissa on monta päivää arkana, kun aloitan kasvojumpan tauon jälkeen tai teen jotain sellaista ohjelmaa, jota en ole ennen tehnyt 😀 Kummasti se vain tuntuu ihan samalta lihaskivulta kuin isommissakin lihaksissa.

Leena Kiviluoma puhuu tässä haastattelussa nimenomaan lihasten rentouttamisesta enemmän kuin lihasten jumppaamisesta – vähän saman tyyppinen lähtökohta siis kuin Putkiston kasvokoulussakin. Varsinkin otsalihaksissa rentouttamisen vaikutus onkin aika dramaattinen, ainakin sormituntumalla. Otsa siis tuntuu sormiin paljon sileämmältä, kun lihakset ovat kunnolla rentoina. Vielä kun sitten saa lihaksiin voimaa lisää, niin että ne myös jaksavat pysyä sileinä jatkuvasti, niin johan alkaa näkyä peilissäkin tulosta.

Muista pyhi… pitää lepopäivä

Levon merkityksestä kasvojumpan yhteydessä olen kirjoitellut aikaisemminkin. Eri jumppaohjelmissa käytetään erilaisia jumppausaikatauluja ja lepoaikoja, mutta esim. CFF:ssä Carolyn sanoo, että lepopäivinä voisi kuitenkin hieroa kasvoja. Vastaavaa ohjetta olen aikaisemmin kuullut FlexEffectin yhteydessä ja minusta sellaista ohjeistusta on näkynyt siellä sun täällä. Viimeisin kuitenkin mitä olen tähän liittyen lukenut FlexEffectin foorumeilta itse arvostamani kouluttajan sanomana, on ollut suositus siitä, että lepopäivä todellakin olisi täydellistä lepoa. Ei jumpata, ei tehdä minkään sorttista kasvohierontaa, oli se sitten lymfaa tai akupainantaa tai mitä muuta hyvänsä, ei FlexEffectin cross stretchingiä, joltingia, pressure repsejä, ei mitään bone remodelingia, ei infrapunaultraäänidermarollingsitäsuntätävempainta.  Nada. Kun levätään, niin sitten kanssa levätään.

Ihan eri yhteydessä näin suosituksen siitäkin, että voisi pitää päivän, jolloin ei muutenkaan rasita ihoansa millään kemikaaleilla tai luonnontuotteilla, erityisillä tehoseerumeilla sun muilla hienoilla ryppyrasvoilla, eikä välttämättä edes meikkaamalla, vaan antaa ihon siinäkin mielessä levätä. Keveää kosteusvoidetta vain tai oliivi- tai vehnänalkioöljyä (minä käytän jälkimmäistä) aamulla, illalla puhdistus ja samoin joku lempeä voide. Seuraavana päivänä voi sitten taas palata rutiineihin.

Ei hassumpia ajatuksia, oikeastaan aika vapauttavia 🙂 Minulla itselläni on huonona tapana kasata kaikki mahdolliset ”hoidot” samalle päivälle – kun innostun kasvojumppaamaan, niin useimmiten samana päivänä myös teen erillistä kasvohierontaa, cross stretchingiä jne. Vähän epäilyttää onko se kasvoille välttämättä kovin hyväksi (tosin pidän pakon sanelemista syistä myös täysiä vapaapäiviä aika tiuhaan), joten olen nyt tehnyt itselleni lippusia, joihin kirjaan ylös (muistaessani) mitä oikein olen milloinkin puuhannut. Ajatuksena on, että voisin esim. FlexEffectin cross stretchingin, pressure repsit ja joltingin tehdä kolmena perättäisenä päivänä ja kierrättää tätä systeemiä. Siinä tulisi passelisti iholle lepoa ja vaihtelua ja samalla aikaakin säästyisi, kun ei joka päivä tarvitse kaikkea mahdollista tehdä.

Muistilappuni näyttää tältä:

Eli olen tuohon lappuuni kerännyt ne asiat, joita vaihtelevasti teen. Koskaan en tee yhtenä päivänä kaikkea tuota, mutta melkein joka päivä teen listasta jotain. Olen siis käytännössä tehnyt word-tiedoston, johon olen yhdelle sivulle laittanut noita ”tietueita” kahteen sarakkeeseen seitsemän allekkain. Sitten olen printannut itselleni läjän noita papereita ja laittanut paperinipun + kynän muovitaskuun. Tämä muovitasku kulkee käsilaukussani (onneksi se on aika iso 🙂 mukana eli jos satun vaikka töissä innostumaan tauolla jotain pientä värkkäämään, niin voin sen heti merkkailla muistilappuuni. Saa kyllä nähdä kauanko saan aikaiseksi tällaista kirjanpitoa pitää. Tuo on melko kömpelö systeemi, parempi olisi joku pieni kirjanen, joka kulkisi mukana, mutta sellainen on aika hankala tehdä itse. Joskin… hmm! Mitähän tulisi maksamaan, jos sellaisen painattaisi 😀 Tiedättehän, niitä on kirjapainoja, jotka painavat vaikka vain yhden kirjan! Vaikkapa Lasipalatsi. Ja voisihan siitä tietysti tehdä vaikka sen verran yleisen pohjan, että se kävisi muillekin kuin minulle itselle. Hmm, ei tuosta ehkä kyllä bisnekseksi ole. Mutta mahtaisikohan vaikka kolmellakympillä saada sen yhden kappaleen painatettua. Taidan ottaa joskus selvää.

Kun on muka liikaa aikaa…

… Niin tulee tehtyä kaikkea turhanpäiväistä 🙂 (Ei mulla tosiaankaan ole liikaa aikaa, mutta pakko pitää välillä taukoa töistä) Kaivelin siis huvikseni, että mitä löytyy netistä hakusanoilla ”Carolyn’s Facial Formulas” ja tavaraahan löytyi yllättävän paljon. Lähinnä ne olivat myyntilinkkejä eli Carolynin purnukoita näköjään saa muualtakin kuin häneltä itseltään. Pitääpä joskus vertailla saako halvemmalla vaikka Amazonilta. Mutta niin, törmäsin Carolyn Cleavesin haastatteluun, joka nyt on isolta osin tietysti mainos, mutta oli siinä ihan mukavaa luettavaa muutenkin. Sieltä löysin mm. kommenttiboksissa mainitsemani jutun rasvojen hieromisesta ihoon. Carolyn kertoo myös mm. että häntä luullaan usein 38-45-vuotiaaksi (Carolyn siis on 63-vuotias). Hän aloitti kasvojumpan 52-vuotiaana eli on ehtinyt jumppailla jo melkein 12 vuotta. Hmm. Kuulemma ei ole koskaan  liian myöhäistä aloittaa kasvojumppaa, mutta tietysti mitä vanhempi on, sitä kauemmin kestää ennen kuin hamsterinpussit tai kalkkunankaula sievistyvät. Nuorena siis jumppa kannattaisi aloittaa, mutta ehtii myöhemminkin.

My Sensitive Skincaren sivulta löytyi käyttötesti Carolynin voiteista, ja tällä kertaa ei (ihan) pelkkää hehkutusta 😀 Siellä suositellaan kokeilemaan vain yhtä uutta tuotetta kerran viikossa, että näkee miten iho tuotteeseen reagoi. Sinänsä isoja ongelmia ei kirjoittajalla ollut, mutta hänellä on ilmeisesti todella herkkä iho ja lisäksi oliiviöljyallergia, joten sopivia tuotteita lienee hankala löytää. Minä kyllä vetäisin innolla naamaani kaikki tuotteet samana päivänä, pitihän ne testata! Onneksi ei tullut mitään ikäviä reaktioita.

Ja sitten virkistyneenä takaisin töiden pariin 😀

700 spämmikommenttia, hohhoijaa

Tiettyjä lääkkeitä näköjään yritetään spämmäämällä saada kaupaksi, vai myyntisaittejako mainostavat. Oli miten oli, tosiaan 700 spämmikommenttia olen saanut ilokseni poistella blogista tässä kolmen päivän aikana. Onneksi on noita automaattisiakin työkaluja filtteröintiin, nyt niitä on pakko ollut ottaa käyttöön.

Seurauksena on nyt se, että jos et ole kommentoinut blogiani aikaisemmin, niin viestisi menee ensin hyväksyntään minulle. Koitan tällä konstilla välttää sen,  että blogin kommentteihin ei tulisi lääkemainosspämmejä ja toisaalta että fiksuja viestejä ei menisi roskikseen turhaan.