Avainsana-arkisto: Jumppaliikkeitä

Kohotusta yläluomille

2 vastausta

Roikkuvatko silmäluomesi? Onko otsalihaksesi heikko? Cynthia Rowlandin Facial Magic -jumpan sivuilta löytyy ohje yläluomien kohottamiseksi:

  1. Rentouta kulmakarvojen alue ja aseta kolme keskimmäistä sormea kulmakarvojen alle
  2. Kämmenet poskia vasten
  3. Nosta sormenpäillä kulmakarvoja ylös ja vähän ulospäin
  4. Pidä kulmakarvoja tässä asennossa silmät avoimina
  5. Paina hitaasti kulmia alaspäin sormenpäitä vasten samalla, kun pidät sormilla kulmakarvoja ylhäällä. Pidä jännitystä yllä viiden sekunnin ajan
  6. Ota kädet pois kasvoilta
  7. Hengitä syvään nenän kautta
  8. Toista liike. Tällä kertaa pidä jännitystä yllä 10 sekunnin ajan. Seitsemän sekunnin kohdalla sulje silmäsi ja pidä samalla kulmakarvoja koholla.
  9. Kädet pois kasvoilta. Hengitä syvään nenän kautta. Toista taas liike, pidä jännitystä 10 sekunnin ajan ja sulje silmät 7 sekunnin kohdalla. Toista liike jälleen. Nyt olet jumpannut yhteensä 35 sekunnin ajan.

Tämä jumppaliike ”herättelee” Rowlandin mukaan otsaa. Alkuun kulmien yläpuolelle saattaa muodostua vaakaryppy jumpatessa, mutta se on väliaikainen ja kertoo vain, että otsalihaksesi ei ole oikein hyvässä kunnossa. Ohje löytyy sivustolta myös pdf:nä.

Kuohuviinin juonti näyttää vapun jälkeen jääneen mukavaksi tavaksi. Äitienpäivä alkoi lasilliselle mansikkaista kuoharia ja tänään olen juhlinut ystävättäreni hienoa edistymistä urallaan taas cavan merkeissä. 18 vuotta sitten kun olimme samassa työpaikassa, tämä tilanne olisi tuntunut utopistiselta 😀 Nyt siis lämpöiset onnittelut hienosta saavutuksesta!

Otsajumppaa uudella tavalla

Vastaa

No… on tuo otsikko kyllä aika reipasta liioittelua. Olen tuolla blogini jumppaohjesivulla ja jossain blogikirjoituksessakin esittänyt Sanford Bennettin tekniikkaa ryppyjen hieromiseksi pois – yksinkertaistettuna idea on se, että jännitetään tiukasti alla oleva lihas ja kämmenen kannalla hierotaan kasvoja. Tällä tavoin voi sekä hieroa ryppyjä pois että jumpata kasvolihaksia (mikä taas puolestaan vähentää ryppyjä).

Pienen modifikaation bongasin kuitenkin otsan jumppaamiseen vastaavalla tekniikalla. OIen itse ohjeistanut aikaisemmin seuraavaa:

Otsalihas rentoutetaan rutistelemalla sitä peukalon ja etusormen välissä kauttaaltaan niin kauan, että se on mukavan sileän tuntuinen sormiin. Sen jälkeen otsalihas jännitetään nostamalla kulmakarvat tiukasti ylös. Lihas pidetään jännityksessä ja samalla hierotaan koko otsan aluetta lujaa pyörivin liikkein kämmenen kannalla.

Frederick M. Rossiterin Face Culture -kirjassa (taas yksi kasvojumppaguru… kerron joskus lisää) tämä otsan hierominen tehdään muuten vastaavasti, mutta sen sijaan, että kohotettaisiin kulmakarvoja ja siten jännitettäisiin otsalihasta, rutistetaankin toinen silmä kiinni (toinen jää auki). Tällöin kiinni rutistetun silmän puoleinen osa otsaa siliää ja sitä on sitten hyvä hieroa ihan vastaavasti kämmenen kannalla kuin mitä tuossa edellä esitän.

Puolta tietysti vaihdetaan vastaavasti eli toinen silmä vuorostaan kiinni ja hierotaan otsaa sen puolelta. Otsan keskiosan voi hieroa sitten vaikka siten, että nostaa molempia kulmakarvoja ylös. Hieronnan määrää voi säätää makunsa mukaan, mutta voi tehdä esim. 2-3 kymmenen pyörähdyksen sarjaa oikealle ja 2-3 sarjaa vasemmalle puolelle otsaa, ehkä vielä 1-2 sarjaa keskelle.

Ei tuo aiemminkaan esittämäni tekniikka huono ole, mutta ehkä tämä on vielä parempi 🙂

Jos aamulla on kaulakoru omasta takaa, niin mitä voi yrittää tehdä…

Vastaa

Joskus käy niin, ettei jaksa kärsiä kauneuden vuoksi, ja sitten sitä vaan nukkua röhnöttää autuaasti mahallaan nenä tyynyyn hautautuneena. Tai mikä vielä pahempaa, kyljellään. Lopputuloksena on  aamulla ruttuisen naaman lisäksi se riivatun jokisuisto eli kaulakoru omasta takaa. Ja tietysti juuuuuuri sinä aamuna on isoin hinku pukea päälle avokaulainen pusero, jossa tuo kaulakoru pääsee täysiin oikeuksiinsa. Siinä vaiheessa lentävät ärräpäät ja kenkuttaa se, ettei ihmisrukalla ole sen vertaa itsehillintää, että kykenisi nukkumaan sievästi selällään kädet kauniisti ristissä tyynyn päällä. Ja jos ei ihan niin sentään kykene nukkumaan, niin kuitenkin siten, ettei rintojen väliin painuisi niitä kurjia ruttuja. Todellisuudessahan ainakaan minulle selällään nukkuminen ei edes ole kärsimystä, vaan ihan mielelläni nukun niin. Ainoastaan nukahtaminen on  minulle helpompaa kyljellään vanhassa tutussa ja turvallisessa uniasennossa ja siksi siihen tulee silloin tällöin sorruttua.

Mutta niin. Ollaan vielä siinä onnellisessa tilassa, että jokisuisto ei ole pysyvä kaunistus, vaan todellakin riippuu siitä, missä asennossa yö on tullut vietettyä. Yö on kuitenkin tullut nukuttua kyljellään. On aamu ja pitäisi se avokaulainen pusero laittaa päälle. Mutta dekoltee on sen näköinen, että ei huvita katsoa peiliin. Mitä tehdä?

Yllättävän yksinkertaisesta asiasta on ainakin jonkun verran hyötyä:

Sormet siis ristiin tuohon dekolteen alueelle, painetaan sopivasti ja vedetään sormia erilleen kohti  kainaloita. Eli tavallaan siloitetaan ihoa sormilla, vedetään siis niitä tylsiä ryppyjä ”auki”. Hieromiseksikin tuota voisi nimittää. Tärkeää tässä on huomata, että yritän tehdä tämän siten, että rintakehä on mahdollisimman ”kireällä” ts. auki. Tarkoituksena on saada lihakset alla jännittymään sen verran kuin tuossa asennossa on mahdollista. Ei se ihan helppoa ole, parhaiten sen saavuttaa ehkä siten, että käsivarret ovat aika lailla kylkiä vasten, ja kun sormia vetää erilleen, niin kyynärpäät siirtyvät taaksepäin ja lapaluut rutistuvat yhteen. Tuo lihasten jännityksessä oleminen on kaiken kaikkiaan tärkeää näissä ”silitysoperaatioissa”, joita voi kasvojenkin alueella toteuttaa.

Samaa sitten toistetaan tarpeen mukaan koko dekolteen alueella:

Itselläni siliävät dekolteen rypyt ihan kohtuullisesti tällä tavalla, ainakin sellaisiksi että kehtaa pukea sen avokaulaisen puseron päällensä 🙂 Yleensä silittelen samaa kohtaa pari kolme kertaa. Paljonko sitten raaskii ihoa painaa eli voimaa käyttää? No. Minä käytän niin paljon kuin tuntuu hyvältä. Eli painan aika lujaa. Ihan varmasti iho venyy. Ihon venyminen on joidenkin mielestä todella pelottavaa ja tuntuuhan se aika hurjalta itsestäkin, mutta kyllä nuo kasvojumppagurut vakuuttavat, että ei siitä tarvitse huolehtia. Uskon heitä, toistaiseksi ei ole ollut mitään syytä ajatella toisin.

Niin. Anteeksi pitkä blogihiljaisuus. Tässä siihen omasta mielestäni oikein hyvä ja viehättävä syy:

Iski nimittäin yllättäen hinku lähteä koko perheellä Lissaboniin viikon reissulle katsomaan palmuja ja historiaa. Lentoliput ja hotelli varattiin vajaan parin viikon varoitusajalla, ja reissusta kotiuduttiin tänään. Vaikkei tämä olekaan matka- tai muotiblogi, niin raporttia seuraa – pakkohan mun jonnekin on saada vuodattaa tuntojani edes ihan ihan ministi noihinkin aiheisiin liittyen. Luvassa vinkkiä hassuista ostospaikoista ja kihinää Melissan kengistä ja tietysti muuten vaan yleistä hehkutusta.

Poskijumppaaaa – ja ilmaisohjeiden ongelmia

Vastaa

Lisäsin jumppaohjesivulle tällaisen netin syövereistä löytämäni poskijumpan ohjeen Jannan kysymyksen ja oman vastaukseni inspiroimana:

Hymyile niin leveästi kuin mahdollista, huulet yhdessä. Yritä saada suupielet korviin. Nyrpistä sitten nenääsi. Tunnet kuinka poskilihakset nousevat ylös ja kuinka ne tekevät töitä. Pidä lihakset tiukasti jännityksessä samalla kun lasket kymmeneen. Rentouta. Toista 10 kertaa.

Tässä liikkeessä ei käytetä vastusta, mutta voit itse miettiä voitko jotenkin lisätä siihen vastusta käsilläsi. Minusta tämä tuntuu aika mukavasti poskipäissä.

Ilmaisohjeiden ongelmia

Näitä ilmaisohjeita kasvojumppaan kyllä löytyy netistä ihan kohtuullisen paljon. Muutamia olen laittanutkin tänne blogiini tarjolle. Olen kuitenkin aika varovainen näiden ohjeiden kanssa, koska usein ne (kuten tämäkin ohje) ovat täysin satunnaisia, ilman mitään linkkiä johonkin tunnettuun jumppaan. Sehän ei sinänsä tarkoita, että liikkeet olisivat huonoja, mutta niitä ei ole mietitty ja testattu ja periaatteessa saattaa olla, että joku liike voi olla vahingollinenkin. Lähinnä tosin tämä ongelma tulee vastaan silloin, jos ihan poljänä jumppaa.  Kyllä jumpalla nimittäin saa vähemmänkin hyviä tuloksia aikaan, jos jumppaa ”vääriä” lihaksia  – muutama millikin kasvoissa tekee todella paljon. Esim. leukalinjassa tämä näkyy: jos treenaa kovasti leuan alueen lihaksia, niin tuloksena saattaa olla turhan miehekäs leuka.

Lisäksi en itse kauheasti kannata kasvojen suhteen ”spot training” -ajattelua eli että jumpataan vain tiettyjä ongelmakohtia. Minusta kasvoja kannattaisi jumpata kokonaisuutena ja valmiissa ohjelmissa tämä kokonaisuus on mietitty … no … valmiiksi : ) Toisaalta tietysti parempihan on pienikin jumppa ja se, että joku paikka kasvoissa on kunnossa kuin ei mitään (höh, ensin sanon jotain ja kumoan heti perään omat ajatukseni).

Yritän itse siis tänne blogiini laittaa tarjolle sellaisia liikkeitä, jotka tuntuvat mielestäni järkeviltä ja vastaavat sitä, mitä olen muutenkin jumppaamisesta/jumppaohjeita lukenut, tai joista olen kuullut positiivisia kommentteja eri kasvojumppaajilta. Kovin kummoista kokonaisjumppaa ei niistä kyllä valitettavasti saa aikaan 😦

Kulmien kurtistelulla sileämpi otsa

2 vastausta

Flex Effectin vanhoilta foorumeilta löysin tällaisen jumppaliikkeen, joka siloittaa otsaa ja samalla avaa silmiä nostamalla yläluomia:

Aseta neljä sormea molemmista käsistä kulmillesi. Nosta kulmiasi samalla, kun painat kulmakarvalinjaa alas sormilla. Sormilla on tarkoitus painaa kulmia siten, että otsaasi tai kulmakarvojen väliin ei muodostu ryppyjä, kun nostat kulmakarvojasi ylös. Pidä kulmia ylhäällä minimissään 6 sekunnin ajan.

Sen jälkeen aseta kolme sormea juuri kulmakarvalinjan alapuolelle. Nosta sormillasi kulmalinjaa ylöspäin ja samaan aikaan kurtista kulmiasi. Tarkoitus on että annat sormillasi vastusta lihaksille. Samaan aikaan paina kulmia hiukan erilleen siten, ettei kulmakarvojen väliin muodostu ryppyä (eikä myöskään otsaan). Pidä jännitys yllä vähintään 6 sekunnin ajan.

Toista molemmat liikkeet 10 kertaa.

On tosiaan hyvä pitää otsa ja kulmakarvojen väli sileänä jumpatessa jos suinkin mahdollista. Lihaksilla on taipumus jäädä jumpan jälkeen jonkun verran jännitykseen siihen asentoon, miten niitä jumpattiin, ja ei tietysti ole tarkoitus, että otsa olisi jumpan jälkeen kurttuisempi.

Aika monessa jumpassa on vastaava liike otsalihaksen jumppaamiseksi. Ideana on siis antaa lihakselle vastusta sormilla ja näin tehostaa jumppaliikettä. Sormia voi asetella itse sen mukaan, mikä tuntuu mukavalta. Välttämättä ei tarvitse käyttää sormenpäitä (jos on vaikka pitkät kynnet niin kuin minulla), vaan kulmia voi painaa myös esimerkiksi etusormien sivuilla.

Nenä soreammaksi

1 vastaus

Olen ihmeissäni tuijotellut joulunpyhinä nenääni peilistä (selvästi liikaa vapaata aikaa!) ja pohtinut, onko jumppa tehnyt nenälle hyvää vai ei. Profiili kyllä näyttää erinomaiselta, mutta edestä päin nenänvarsi on jännästi leveämpi kuin ennen. Hmm. No, olen päätynyt siihen tulokseen, että aika näyttää. Katsotaan mitä jumppa tekee kasvoilleni kokonaisuudessaan. Toistaiseksi tulokset ovat hyviä. Eikä nenäkään pahalta näytä, erilaiselta vain.

Mutta seuraavaksi kuvaamani jumppaliikkeen ei pitäisi leventää nenää, päinvastoin. Eri foorumeilla olen törmännyt liikkeeseen, jonka kerrotaan ennemminkin hoikentavan nenää, jos nenä on turhan pyöreä. Liike on tosi simppeli – tämä on taas niitä näppäriä kasvojumppaliikkeitä, joita voi tehdä muiden hommien ohessa, juuri kiinnittämättä asiaan isommin huomiota:

Paina molempien käsien etusormilla kevyesti sieraimia. Tarkoitus ei ole painaa sieraimia kiinni asti, vaan vain sen verran, että sormenpäät antavat vastusta. Levitä sitten sieraimia auki sormia vasten ja pidä tässä asennossa muutaman sekunnin ajan.

Liikettä on tarkoitus tehdä 2-3 kertaa päivässä, joka kerta 30 toistoa. Tuloksia ei kannata odottaa ennen kuin muutaman kuukauden, ehkä 3-4 kuluttua.

Toistojen määrä jumpassa

Tuo toistojen määrä muuten on mielenkiintoinen asia: fysioterapeuttiystäväni on sitä mieltä, että yleisesti ottaen jumppaliikkeissä 20 toistoa on ihan riittävä määrä vuorokaudessa, eikä kasvojumppa ole sen kummempaa kuin muukaan jumppa. Hän perustaa mielipiteensä tutkimuksiin, jotka liittyvät lähinnä kuntosaliharjoitteluun. Ja eipä kasvojumppa oikeastaan niin radikaalisti kuntosaliharjoittelusta eroa, jos käytetään vastusta. Modernimmat vastusta käyttävät kasvojumpat perustuvatkin aika lailla vastaaville toistomäärille: Ageless if You Daressa yhdessä kasvojumppaliikkeessä toistoja on päivittäin 20 (harvemmin tehtävissä liikkeissä vain 10), mutta jännitystä pidetään yllä noin 6 sekuntia. Carolyn’s Facial Fitnessissä toistoja on tyypillisesti 5-10 (jännitys pysyy vaihtelevasti parista sekunnista ehkä 6-10 sekuntiin), parissa liikkeessä 40. Eli tuo 60-90 toistoa päivässä on kyllä melkoinen määrä! Jos itse otan tämän liikkeen mukaan jumppaohjelmaani, niin aion kyllä tehdä vain 20 toistoa ja luultavasti joka toinen päivä, mutta pidän sieraimia jännityksessä niin kauan, että lasken suht nopeasti kymmeneen. Sinänsä tämä liike voisi olla hyvä vastaisku tuolle nenän levenemiselle 😀 Mikähän ihme mahtaa olla lopputuloksena… No, katsotaan!

Kaula, leuka kaunihimpi

Vastaa

Kun lueskelee erilaisia foorumeita, niin törmää kultajyväsiin 🙂 No, ainakin uusiin jumppaliikkeisiin. Ageless If We Daren foorumeilla Maggiemay kertoo keksineensä uuden liikkeen kaulaa ja leukaa varten:

”I stretch the neck up toward the ceiling and tilt my head back until it’s pretty much parallel to the ceiling. Once in that position, I smile up (up as in toward my eyes, not toward the ceiling) and hold. I hold for about five to seven seconds. You can feel the sides or front of the neck tense as soon as you smile. I do this exercise both with an open-mouthed smile (works the sides of the neck) and with a closed-mouth smile (works the front of the neck), and you can easily feel the different areas respond. Either way, the area beneath the chin is also worked.”

Eli kaulaa venytetään kohti kattoa ja päätä käännetään samalla taaksepäin, kunnes pää on aika lailla katon suuntaisesti. Sitten hymyillään niin, että poskipäät nousevat kohti silmiä ja pidetään tiukasti tätä hymyä yllä 5-7 sekunnin ajan. Kun hymyilee leveästi suu auki, vaikutus tuntuu enemmän kaulan sivuilla. Kun taas hymyilee suu kiinni, kaulan etuosa jumppaantuu. Ja molemmissa tapauksissa myös leuan alunen saa oman osansa jumpasta.

Lois ehdotti, että liikkeeseen voi lisätä vastusta

”by just putting a hand round your throat and pulling the skin downwards as you’re performing the exercise”

eli laittamalla käden kurkulle ja vetämällä ihoa alaspäin samalla kun jumppaa.

Ja Kathkitellä oli vielä oma versionsa liikkeestä:

”I place both hands flat palms over the base of the throat as I lean the head back and push the chin forward, it gives one heck of a burn. […] I count for 10 and repeat 10 times.”

Eli molemmat kämmenet laitetaan kurkun alaosaan, päätä käännetään taaksepäin ja leukaa työnnetään eteen/ylöspäin. Tässä asennossa pysytään kymmeneen laskien. Tehdään kymmenen toistoa. Kokeilin itse tehdä liikettä ja en oikein hoksannut, että miten kädet pitäisi laittaa. Loppujen lopuksi päädyin siihen, että ilmeisesti kämmenet asetetaan solisluiden yläpuolelle siten, että ranteet tulevat vastakkain ja sormet osoittavat kohti niskaa.

Hiukan varovainen kyllä kannattaa näiden liikkeiden kanssa olla: minulla ainakin alkaa veri kohista korvissa ja kaulassa tuntuu pientä puutumista. Riittävän pitkään jos tuota jatkaisi, niin saattaisi vaikka pyörtyä kupsahtaa. Painankohan sitten liikaa käsillä isoja verisuonia tukkoon? Ehkä. No, en tiedä onko näillä jumppaliikkeillä kuinka hyviä tuloksia saavutettavissa, mutta juuri nyt kaulani ja varsinkin leuanalunen kyllä tuntuvat melko merkillisiltä 😀 Eli tulkitsen asian niin, että jotain sen alueen lihaksille tapahtui.

Matkalla kohti sileämpää otsaa

2 vastausta

Minulla on addiktio sileään otsaan 😀 Otsani on melkoisilla vaakarypyillä, joita tosin otsatukka sopivasti jonkun verran peittää. Rypyt ovat kuitenkin tylsiä – paitsi että ne näkyvät ikävästi, ne myös tuntuvat sormiin, kun otsaa silittää alhaalta ylös/ylhäältä alas. En tykkää.

Jossain vaiheessa tänä syksynä huomasin, että kun rutistelen otsanahkaa etusormen ja peukalon välissä koko otsan alueelta (en mitenkään ihan hellävaraisesti), niin otsa siliää joksikin aikaa. Hmm. Sileämpi otsa tuntui kivalta sormiin. Peilissäkin otsa näytti ihan vähän sileämmältä. Yhteishyvän sivuilla muuten on kiva ohje (kohta 5) tätä varten. Hmm. Lueskelin sitten kasvojumppajuttuja ja hoksasin mistä ilmiö johtui: otsanahan puristelu sai aikaan sen, että frontalis-lihas rentoutui ja samalla silisi. Opin myös sen, että kunhan lihakseen saisi lisää voimaa ja joustavuutta, se oppisi rentoutumaan ja samalla siliämään ihan itsekseen, ilman että sitä täytyy erikseen rentouttaa. Hmhmm.

No, olen siis jumpannut otsalihasta. Mutta kun lihas ei ole vielä oppinut tuota itsekseen rentoutumisen jaloa taitoa, olen jumppaamisen lisäksi edelleenkin vähän auttanut sitä rentoutumaan sillä filosofisella taka-ajatuksella, että ehkä lihas voisi oppia jotain, kun sitä kovasti johonkin suuntaan tökitään. Lisäksi olen toteuttanut Sanford Bennettin oppeja kasvojen hieronnasta: Bennett väittää, että rypyt häviävät ja kasvojen lihakset voimistuvat sillä, että jännityksessä olevia  kasvolihaksia hierotaan melko voimakkaasti kämmenen kannalla. Olennaista on tosiaan, että lihakset ovat jännittyneinä, muuten saadaan lähinnä tuhoa aikaan kasvoissa.

Mitä siis käytännössä teen? Olen ajatellut, että olisi varmaan hyvä idea ensin muistuttaa lihaksille, että sileä olotila on fiksu. Olen siis ensin rentouttanut otsalihaksen niin, että se on mukavan sileän tuntuinen sormiini. Sen jälkeen jännitän lihaksen nostamalla kulmakarvat tiukasti ylös. Pidän lihasta jännityksessä ja samalla hieron koko otsan aluetta lujaa pyörivin liikkein kämmenen kannalla. Hieronnan määrä hiukan vaihtelee, mutta yleensä lasken kymmenen pyörähdyksen sarjoja, 2-3 sarjaa oikealla ja 2-3 sarjaa vasemmalle puolelle otsaa, monasti vielä 1-2 sarjaa keskelle. Määrät kuulostavat ehkä isoilta, mutta aikaa ei tuohon oikeasti mene kuin pieni hetki. Jotain tämän hieromisen täytyy vaikuttaa, koska otsani saattaa olla seuraavana päivänä arkana (maitohapoilla?), jos edellisestä hieronnasta on pitempi aika.

Tuloksia? No minusta otsalihakseni on vahvempi kuin aikaisemmin, mutta samalla kyllä myös uurteet otsassa ovat selvemmät. Tästä kirjoittelin jo aikaisemmin eli en ole asiasta erityisen huolissani, päinvastoin. Sitä en kyllä varmaksi voi sanoa, onko juuri hieronta se, mikä on saanut lihaksen voimistumaan vai ihan vaan lihaksen varsinainen jumppaaminen, jota siis sitäkin olen tehnyt jonkun verran lisäksi. Mutta oikeastaan en edes välitä 😀 Rentouttaminen ja hierominen yhdessä saavat otsan kivan tuntuiseksi ja sileämmäksi, ihan eri tavalla kuin pelkkä jumppaaminen. Ihan pelkästä siitä ilosta jo ”silittelen” otsaani 🙂

Jack LaLanne <3

Vastaa

Uuuuu, ehdottomasti suosittelen kaikille katsottavaksi Jack LaLannen kasvojumppavideoita Youtubesta 😀 Niitä löytyy kaiken kaikkiaan kolmekymmentä ja kaikki ovat yhtä hauskoja. Tuo LaLanne on muuten nuorempana ollut myös melkoista silmänruokaa, mmm… Ai että kuka kumman Jack LaLanne? No en minäkään tästä Ameriikan maan kuuluisuudesta tiennyt mitään ennen kuin aloin penkoa kasvojumppajuttuja. Hän on fitness-guru ja terveellisen ruoan puolestapuhuja ja melkoinen teräsvaari  – syntynyt 1914 ja nyt, 95-vuotiaana, edelleen voimissaan. Hän harrastaa aktiivisesti liikuntaa, viettää puolisentoista tuntia päivästään kuntosalilla ja sen päälle vielä ui tai kävelee puoli tuntia. Suunnitteli muuten Wikipedian mukaan uivansa 95-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi kolmisenkymmentä kilometriä… Olispa itse tuon ikäisenä noin vetreässä kunnossa!

Näitä LaLannen kasvojumppavideoita löytyy Youtubesta siis kunnioitettavat 30 kappaletta ja siksi en linkkaa niitä kaikkia tähän, vain muutaman. Parhaiten videot löytyvät laittamalla Youtubeen hakusanoiksi ”jack lalanne face workout” ja halutessa vielä jonkun numeron perään, jos hakee jotain tiettyä videota.

Eka jumppavideo:

Jumpataan kaulaa ja dekolteeta (tosi hyviä liikkeitä muuten):

Auts että nauroin tälle 😀

Videot ovat lyhyitä, pääsääntöisesti 2-3 minuutin mittaisia. Niistä oppii myös mukavasti kasvojumpan perusasioita, mutta niissä ei juuri kyllästytetä katsojaa tarinoimalla pitkiä juttuja eri lihaksista. Alkuperäistä ideaa en varmaksi tiedä, mutta kun videoita on tuo maaginen kolmekymmentä kappaletta, niin varmaan ideana on aina tehdä yhden videon sisältämä jumppa päivässä. Kuukauden päästä siis voi katsoa, onko tuloksia tullut 🙂 Nämä jumpat ovat kyllä sitä tyyppiä, jota epäkohteliaasti kutsun naamanvääntelyksi, koska niissä käytetään hyvin vähän vastusta. Mutta kuten olen aiemmin sanonut, ei semmoinenkaan jumppaaminen turhaa ole, ei vaan ihan niin tehokasta. Ja no, ainahan vastusta voi laittaa vähän lisää niissä liikkeissä, joissa vastusta käytetään. Ja edelleen, jos näitä liikkeitä tekee oikein perusteellisesti ja tehokkaasti, niin ihan varmasti tuntuu!

Äh, nyt iski tunne, että pitäis laittaa joku ”standard disclaimer” jonnekin tänne sivulle ja sanoa, että ”en ole mikään jumppaamisen ammattilainen, joten jos kokeilet niitä juttuja mitä täällä ehdottelen, niin se on omalla vastuullasi”. Lähinnä tämä tuli mieleen siitä, kun puhuin tuosta vastuksen lisäämisestä. Oikeasti en todellakaan tiedä niin paljon kasvojen lihasten toiminnasta, että voisin kauheasti neuvoa, miten jotain liikkeitä kannattaa modifioida. Itse teen aina niin, että käytän valmiita jumppaliikkeitä, ja aika lailla toimin ohjeiden mukaan. Vastusta tosiaan saatan laittaa lisää, mutta silloinkin kyseisen jumpan tyyliin sopivasti. Mutta enpä taida moista lausahdusta mihinkään muualle laittaa. Nyt olen sen kerran sanonut, saakoon luvan riittää 😛

Olis muuten todella hauskaa kuulla, jos joku päättää testata kuukauden ajan näitä LaLannen jumppia! Haluaisin kuulla millaisia tuloksia tulee. Pliiiiis, testatkaa joku ja kertokaa miten kävi 😀